Kalvinismi, baptismi, helluntailaisuus

Arffman, Kaarlo. Kristinuskon historia. Keuruu 2004.

Perehtyäkseni Pohjanmaan omituisten uskonnollisten olojen taustoihin lukaisin Kaarlo Arffmanin teoksen Kristinuskon historia. Kirja on lukio-oppikirjatyyliin kirjoitettu, mikä vähän tympäisi, mutta yhtä kaikki, sain selville paljonkin asioita, jotka minun olisi kyllä pitänyt muutenkin tietää… Kuten:

 

1. Ranskassa oli jo 1550-luvulla hugenoteiksi kutsuttuja kalvinisteja.

 

2. Ranskan jansenismi oli kalvinismin vaikutusta katolisen kirkon sisällä, ja sen mukaan, kuten kalvinilaisuuden mukaan eleensäkin, Jumala pelasti, kenet halusi, ja pelastus näkyi ulos päin ihmisten elämässä. Mikä tässä katolista kirkkoa kismitti, on minulle kylläkin epäselvää, sillä tietääkseni itse väitti Augustinus jotakuinkin samoin. Mutta kieltämättä kirkko jää tässä vähän sivuseikaksi… Jansenismi kiellettiin.

 

3. Presbyteerit ovat Skotlannissa syntynyt kalvinilaisuuden muoto.

 

4. Englannin kalvinistit puolestaan olivat puritaaneja. Ja he tulivat ennen kaikkea kaupan, merenkulun ja maanomistajien piireistä. Heidän keskuudessaan ajateltiin, että seurakuntien tuli olla täysin itsenäisiä. Itsenäisyysajattelussan pykälän radikaalimpia olivat independentit.

 

5. Independenttien tultua siihen tulokseen, että vain aikuisia pitää kastaa, sai alkunsa baptismi. Eli periaatteessa baptismi on siis jonkinlaista kalvinismia. Martin Luther King oli baptistisaarnaaja.

 

Ja Pohjanmaallahan on useitakin baptistiseurakuntia. Minkäköhänlaisia ihmisiä niihin kuuluu?

 

6. Adventismi puolestaan syntyi erään baptistin apokalyptisten visioiden pohjalta 1830-luvulla.

 

Amerikassa ei koskaan syntynyt minkäänlaista valtion kirkkoa, vaan kirkkokunnat joutuivat kilpailemaan sielusta. Ja markkinat vaativat aina yksinkertaista puhetta ja elämyksellisyyttä. Ns. pyhitysliikkeet perustuivat käsitykselle, että pelastukseen kävi tie kautta voimakkaan kääntymiskokemuksen ja sen jälkeisen määrätietoisen pyhittymisen. Usein näin syntyneet uudet suunnat keskittyivät jonkin karismaattisen puhujan ympärille, ja osa niistä jäi lyhytaikaisiksi, paitsi

 

7. 1906 pyhitysliikkeenä alkanut helluntailaisuus, joka on tällä hetkellä nopeiten leviävä kristinuskon suunta. Helluntailaisuus korostaa uskonnollista kokemusta ja tunteiden ilmaisua, kääntymystä, julkista uskon todistamista ja kastetta, joka suoritetaan vasta tietoisessa iässä. Kun kaikki tämä on kasassa, Jumala vastaa ihmiselle ns. henkikasteella, joka ilmenee esimerkiksi kielilläpuhumisena.

 

8. 1960-luvulla helluntailaisuuden kautta syntyi karismaattista liikehdintää, joka levisi eri kirkkokuntiin, myös katoliseen kirkkoon. (23.10.2009)