Rauhaa!

Eva Illouz, Gezähmte Barbaren. Die Zeit nr 52 2011.

Joulua pidetään rauhan juhlana. Juhlan teeman mukaisesti Die Zeit oli jouluviikon numerossaan julkaissut arvion Steven Pinkerin kirjasta, jonka alkuperäinen nimi kuuluu The Better Angels of our Nature – Why Violence has Declined, mutta jonka saksalaiset ovat julkaisseet käännöksenä otsikolla Gewalt, sillä siitä saa paremman typografian. Saksalaiset ovat oikeassa.

 

En siis ole lukenut tuota kirjaa vaan vain sen arvostelun Die Zeitista. Kiintoisampaa kuin kirja on oikeastaan se, että kirjan on Die Zeitiin arvostellut Eva Illouz, Jerusalemin Hebrew Universityn sosiologian professori. Steven Pinker nimittäin on juutalaissyntyinen (ateisti), eivätkä saksalaiset ota enää niskaansa antisemitismin lastia. Joten kun Die Zeitin linja on, että jos jotain arvostellaan, niin puututaan myös negatiivisiin seikkoihin, ja jos saksalainen ei sitä tässä nimenomaisessa historiallisessa tilanteessa voi juutalaisen kirjoittamasta kirjasta tehdä, niin tehköön sitten joku toinen juutalalainen.

 

Kirjassa väitetään, että maailma on kaiken aikaa parantunut ja väkivalta vähentynyt. Vaikka toisessa maailmansota vaati 55 miljoonaa uhria ja mongolien valloitus 40 miljoonaa, edellinen on suhteessa väkilukuun vähemmän kuin jälkimmäinen, sillä 1200-luvulla ihmisiä oli seitsemäsosa siitä, mitä toisen maailmansodan alla. Illouzin kritiikki kohdistuu lähinnä siihen, että Pinker on käyttänyt teoksessaan hirmuisen määrän mitä heterogeenisintä aineistoa, jonka osien välillä on hyvin vähän ilmeisiä yhteyksiä. Nämä aukot hän täyttänyt vahvalla perusolettamuksellaan, kehitysoptimismilla.

 

Pinker kuulemma väittää, että heimosodat olisivat olleet yhdeksän kertaa tappavampia kuin 1900-luvun kansanmurhat. Pienenä tyttönä minä kuitenkin luin jostain oikein tenttiin, että heimosodissa ei kuollut juuri kukaan jo siitäkään syystä, että tuliaseita ei oltu keksitty. Sen sijaan sen kyllä uskon, että väkivalta on ollut arjessa itsestään selvempi käyttäytymismuoto kuin nykyisin, sillä ennen meidän päiviämme ihmisarvo vaihteli aika tavalla aina täydellisestä arvottomuudesta alkaen sen mukaan, mikä oli ihmisen asema, sukupuoli, kasvuvaihe… minun siis ilmeisesti pitää hommata itselleni tämä Pinkerin kirja.

 

Mutta yhtä kaikki, Pinkerin mukaan väkivallan lasku johtuu kehittyneemmistä keinoistamme kontrolloida väkivaltaisia impulssejamme. Väite on mielenkiintoinen, sillä aiemmin Pinker on esimerkiksi väittänyt, että vanhemmat eivät sosiaalista lapsiaan. Miten väkivaltaisten impulssien kontrolli on kehittynyt, ellei kasvatuksen seurauksena?

 

Mieli on kuulema pelkkä tietokone, ja kuten muukin luonto myös ihmisluonto on seurausta luonnonvalinnasta ja ennen kaikkea seksuaalivalinnasta. Mutta aivan jäännöksettä ihmisen käyttäytyminen ei kuulemma palaudu geeneihin. Oppimista tarvitaan, ja sen merkityksen kartoittamiseksi tarvitaan aivojen oppimismekanismien tutkimista. Mutta oppimista säätelevät sitten taas geenit ja valinta. Pinker kehuu valistuksen vaikutusta ihmisen väkivaltaisuuden vähentämisessä, samoin valtion merkitystä, etikettikäyttäytymisen kehittymistä, kirjapainotaidon ja sitä kautta kaunokirjallisuuden lukemista empatiakykyjen edistäjänä, ja ennen kaikkea kaupankäynnin kasvua. Bisnekselle jos mille on sota ja väkivalta tuhoksi.

 

Pinker on koulutukseltaan psykologi, joka sittemmin on innostunut kognitiotieteestä ja kielen tutkimuksesta. Oppimisessa Pinker on maininnut mielenkiintoisen käsitteen, symbolimanipulaatio, joka tarkoittaa mekanismia, jonka avulla opimme muutenkin kuin vain aistien kautta. (26.12.2011)