Eri taivaiden alla

Kähkönen, Sirpa. Kuopion taivaan alla. Porvoo 2011.

Isäntä osti ja oikein signeerautti eilen Sirpa Kähkösen pienen Kuopio-kirjan. Teoksen nimi on Kuopion taivaan alla - vrt. Berliinin taivaan alla - ja kirjassa esiintyy ihmisen kokoinen, mutta hänen oman elämänsä syvyyssuuntaan ylittävä salaperäinen entiteetti, kaupunki nimeltä Kuopio.

 

Kirja ei ole kronologinen kuvaus kotikaupunkimme historiasta vaan siinä kuljeskellaan eri puolilla keskustan alueella ja lähettyvillä ja kirjoitetaan siitä, mitä eteen tulee. Kirjassa on kartat ja niihin merkittynä nämä kuljeskelureitit. Itse asun tällä hetkellä reitin 2 tienoilla. Siihen kuuluvat pitkät ranta-alueet Kuopionlahdelta Maljalahdelle sisältäen virkistysalueen nimeltä Väinölänniemi.

 

Reitti 1 on kiinnostavin annalistisen historian suhteen, sillä sille sijoittuvat halkoplaanit ja kaupungin pesula, kaupungin välttämätön mutta vaiettu alusrakenne.

 

Reitistä 3 sain uutta tietoa. Tosin sitä ei ollut tässä kirjassa vaan Kähkönen mainitsi sen eilen eräässä paneelikeskustelussa. Nimittäin Snellmanin puistoa oltiin kuulemma porvariston keskuudessa sanottu aikanaan ’esplanadiksi’, ja sinne tuotiin kesäajaksi jopa palmuja mehukioskien yms. lomaan. Sen puiston funktio on sittemmin vaihdellut… Mutta Snellun grilli sentään on nyttemmin purettu. Puiston yläpuolella mäellä on Tuomiokirkko, jonka portailta näkyvät oivallisesti puiston kesäistutukset, jotka ovat sellaiset vanhanaikaiset, symmetriset, vielä nykyisinkin. Erityisen näyttäviä ovat Kuopion puistojen cannat.

 

Toinen upea vanhanaikainen puisto on Maaherran puisto, jota tässä kirjassa ei esitellä.

 

Kuopiossa arvostetaan kaikkea söpösti vanhanaikaista, ja tämä pikkuporvarillinen piirre vaivaa vähän Kähköstäkin, sillä hän sanoo Alavan kirkon edustavan 60-luvun betonibrutalismia, eikä termi betonibrutalismi vaikuta hänen tekstissään aivan arvovapaalta. Jos Alavan kirkkoa arvioidaan pelkästään taiteellisin perustein, siinä on sentään jotain luonnetta toisin kuin vaikkapa Musiikkitalossa, joka on niin ulkoa kuin sisältä pelkkää plöröä. Mutta eihän Alavan kirkko tietenkään disneymäinen ole, ja Kuopiossa huono maku arvioidaan aina paremmaksi kuin hyvä, mikä oli se syy, miksi halusin aikanaan pois täältä.

 

Itä-Suomeen palataan heti, kun Helsinki on tehnyt tehtävänsä eli suonut yliopistollisen loppututkinnon ja sen päälle tarvittavan työharjoittelun. Minäkin olen ollut takaisin Kuopiossa jo vuosikaudet. Minun kohdallani paluu kenties vei tavanomaista pidempään eli 25 vuotta. (20.11.2011)