Linkola, vihapuheen isä

Riitta Kylänpään Pentti Linkola -elämäkerran esittelytilaisuus Kuopion museon kokoustilassa 11.9.2017 klo 18.00-19.30.

Eilen illalla oli Kuopion luonnonystävien yhdistyksen ja Suomen tietokirjailijoiden järjestämä täyteen pakattu yleisötilaisuus, jossa maaninkalaissyntyinen Riitta Kylänpää kertoili uudesta kirjastaan nimeltä Pentti Linkola, ihminen ja legenda. Tilaisuus pidettiin Kuopion museon kokoustilassa, aivan liian pienessä tähän tarkoitukseen, mutta se saattoi puolustaa jossain määrin paikkaansa siksi, että Pentti Linkolan jo edesmennyt veli Martti toimi Kuopion kulttuurihistoriallisen museon johtajana jonkin aikaa.

Pentti Linkola (s. 1932, eli täyttää joulukuussa 85 vuotta) on tosiaan ristiriitainen persoona kuten Kylänpää moneen kertaan ilmaisi ehkä hiukan sekavassa eli valmistelemattomassa esityksessään. Linkolan mielipiteet ovat merkillisiä, ja Kylänpää korostikin, että heistä ei tämän kirjan tekemisen aikana tullut ystäviä. Kylänpää totesi myös, että luonnonsuojelijana Linkola edusti edellistä (ellei jopa sitäkin edeltävää) sukupolvea, joka ei näe mitään ristiriitaa siinä, että hän suojelee puita henkeen ja vereen, mutta kaloja hänen mielestään saa tapaa mielin määrin. Mieleni teki kysyä, millä Linkola lämmitti siinä kalastajamökissään, mutta jätin kysymättä. Monien nykyluonnonsuojelijain mielestä kaloja isompia, joidenkin mielestä 'kehittyneempiä', eläimiäkään ei saisi ihmisen ylivallallaan turvin pahoinpidellä, mutta tästä Linkola oli jälleen eri kannalla, ja hän ansioitu suuresti potkimalla hevosiaan. Eli Linkolalla on ollut hyvin valikoiva käsitys siitä luonnosta, jota pitää suojella. Ostettuaan auton potki sitäkin, kun se ei käynnistynyt…

Ihminen ei kuulu Linkolan mielestä luontoon eli suojeltaviin olioihin, ja ihminen pitäisi hänen mielestään päinvastoin tuhota. Ihmettelimme isännän kanssa kysymysten muodossa, miksei Linkola näyttänyt tässä esimerkkiä ja tappanut itseään malliksi. Kylänpää kertoi, että tämä kysymys on esitetty Linkolalle usein, ja hän on vastannut kysyjille eli pääasaissa toimittajille, että hän ei ole jaksanut tehdä sitä ja että itsemurha pitäisi tehdä nuorena. Itsemurhaaminen on siis Linkolan mielestä nuorten homma, mutta emme saaneet kuulla, mikä ikä pitää ylittää, että saa Linkolan luvalla pitää henkensä.

Linkolan puheet siitä, miten hän toivoo ihmiskunnan tuhoa ja pitää demokratiaa suurinpana uhkana luonnolle siksi, että ihmiset äänestelevät johtajikseen tyyppejä, jokta lupaavat äänstäjilleen vain suurempaa maallista hyvää eli käytännössä suurempaa luonnon tuhoa, ovat mielestäni aika hyviä esimerkkejä vihapuheesta, jota nykyisin pyritään tuomitsemaan. Joku yleisön joukosta kysyikin, miksi Kylänpää arvelee, että Linkolaa on siedetty. Kylänpää vastasi, että Linkolalta onkin kysytty, mitä hän tuumii Perussuomalaisista, joiden kanssa hänellä on hyvin yhtenäinen retoriikka. Tähän Linkola on kuulemma vastannut, että persut ovat sivistymättömiä. Keskustelu ei tästä jounteesta jatkunut, mutta Linkolan oma vastaus implikoi tämänkin asian luokkaluonteen. Hänhän on sivistyssuvusta ja hänen isänsä ja isoisänsä olivat johtavia yliopistomieheiä Helsingissä. Siispä näyttää sitlä, että suomalainen yhteiskunta sietää vihapuhetta, jos sen esittää monessa sukupolvessa oppineeseen eliittiin kuuluva henkilö.


Mutta Linkolankin kohdalla käy ilmi myös toinen seikka, joka pitää yllä vihapuheen suosiota. Linkola on kuulemma ollut naistenmies. Vihapuheella saa siis todistettavasti naisia, mistä Kylänpää kuulemma seikkaperäsiesti kirjassaan kertoo, ja ehkäpä se onkin syy siihen, miksi vihapuhetta harjotietaan.

En ole lukenut tätä Kylänpään kirjaa enkä luekaan. Mutta eilinen tilaisuus oli kiinnostava. Silmäänpistävä oli kuulijain ikärakenne. Nuoria oli kourallinen, vanhukset dominoivat määrällään. Yksikään nuori ei esittänyt edes yhtään yleisökysymystä. Nuoriso ilmeisesti mesoo vain somessa. Se on turvallisempaa. Yleisötilaisuudessahan joku oikea ihminen voi väittää vastaa. Parempi ottaa kantaa verkossa omassa kaveripiirissä?

Niin, paras lääke vihapuheeseen on se, että ihmiset tapaavat elävinä toisiaan, eivät verkossa. Linkolakin on aina yelsötilaisuudessa saatu vaikenemaan, mutta kirjoituksillaan hän on sitten lietsonut niin paljon vihaa kuin on vain kerennyt. (12.9.2017)