Meidän Herramme muurahainen

Lähde, Jussi. Aidankaataja – Lasse Lehtisen tähänastinen elämä ja teot. Porvoo 2011.

Jatkan tässä perehtymistäni Kuopioon, ja lukuvuorossa on juuri ollut Jussi Lähteen teos Lasse Lehtisestä. Kirja on nimeltään Aidankaataja, ja mitä ilmeisimmin tilattu vaalikirjaksi. Mutta sitten Lehtinen pyörsikin ehdokkuutensa, kun hänen vanha kaverinsa Kuopion lyseosta, Paavo Lipponen, lähti mukaan kilpaan.

 

Kirja on ihan hauska, muttei läheskään niin hauska kuin Lehtisen omat vuosia sitten ilmestyneet muistelot nuoruutensa Kuopiosta.

 

Savolaisia pidetään varsinaisina lieroina, ja mielessäni on käynyt, että perustuuko käsitys nimenomaisesti Lasse Lehtiseen. Lasse Lehtinen nimittäin lienee savolaisuuden kulminaatiopiste. Savolaisuutta on sujuva small talk, joka ei suinkaan ole mitenkään tarkoituksetonta puhetta vaan erikoisen päämääräsuuntautunutta oman edun tavoittelua. Savolaiset eivät kieltäydy mistään maallisesta hyvästä, hengellisestä sen sijaan aina, jos se on ristiriidassa maallisen hyvän kanssa. Savolaisen käsityksen mukaan elämän kuuluu olla rattoisaa ja lupsakkaa, ja ruoan pitää olla hyvää ja sitä pitää olla riittävästi. Ja niin kuuluu olla Lehtisenkin mielestä. Liikaa ruumiillista ponnistelua niiden eteen pitää kuitenkin välttää, sillä jo itse Paavo Ruotsalainen totesi ruumiillisen ponnistelun olevan itsestään perkeleestä. Savolaiset ovatkin mieluiten piällysmiehiä. Tähän ei voida mitenkään päästä kuin nopealla älyllä ja tilannetajulla, sillä aina pitää muistaa, että jos yhteen suuntaa kumartaa niin toiseen väistämättä pyllistää.

 

Lehtinen aloitti toimittajanuransa jo pikkupoikana - sosiaalidemokraattina kokoomuslaisessa Savo-lehdessä, mutta meillä Kuopiossa ei olla koskaan tämmöisten asioitten kanssa saivarreltu. Jo varhaisina toimittajavuosinaan Lehtinen mieltyi elämän pikku ylellisyyksiin, ja suurimman huomion tässä kirjassa saakin Lehtisen savolainen savoir vivre. Välillä se tuli kalliiksi veronmaksajille, ja kerran Lehtinen sitten joutuikin kansanedustaja aikoinaan vähän liemeen päivärahojensa takia.

 

Kirjoittamisesta Lehtinen on jatkanut taukoamatta noista pikkupoikapäivistä. Tämä ei ollut koskaan missään ristiriidassa sen kanssa, että hänellä oli välillä työläänkin kuuloisia posteja, esim. Amerilla, dioplomaattina Lontoossa, europarlamentaarikkona jne, sillä nyt käsillä olevan teoksen mukaan hän yksinkertaisesti kirjoitti kirjansa työaikana.

 

Minä kun en ymmärrä mitään politiikasta, kysyin isännältä, miksi Lehtinen on sosiaalidemokraatti eikä kokoomuslainen, sillä elämäntavoiltaanhan hänen pitäisi olla jälkimmäistä. Isäntä vastasi, että kokoomus on Lehtiselle liian vasemmalla.

 

Lehtisen kaltaiset ihmiset ovat hyviä kestitsemään ihmisiä ja lobbaamaan, ja tarpeen he ovat silloinkin, jos pitää kerätä rahaa johonkin sellaiseen kuin vaikkapa kansalaisille lähes tuntemattoman presidenttiehdokkaan (Ahtisaari) vaalikampanjaan. Mutta sosiaalidemokraatti…

 

Lehtisellä on iloinen rouva, jolla on omakin elämä, mikä varmaan on Lehtisen rinnalla ollut järjen säilyttämiseksi välttämätöntä. Vaimon hankinnassa Lehtinen turvautui suurin piirtein samaan menetelmään kuin Fellinin elokuvan hullu, joka nousi puuhun huutamaan että voglia una donna, paitsi että Lehtinen teki sen lehdissä. Lehtisestä tulee mieleen myös Singerin Moskatin suvun Abraham Shapiro, suuri elämäntaiteilija hänkin, ja yleensä kirjallisuudessa hänen kaltaisillaan hahmoilla, kuten suuri Abraham Shapirolla, on eukkona joku hapannaama, ja siitähän ei sitten koskaan ole hyvä seurannut, ainakaan romaaneissa.

 

Mielenkiintoisena yksityiskohtana kirjassa kerrotaan, että Raimo Sailas olisi seitsemänlapsisesta perheestä, eikä suinkaan varakkaasta.

 

Erikoiset ihmiset eivät Kuopiosta lopu, ja jos siltä näyttää, heitä tuotetaan tänne vasiten. Nykyisin meillä on täällä virassa esim. eräs entinen lappeenrantalainen pappi, joka vaihtoi sukupuoltaan. Samoin meillä on dopingkäryissä savustunut hiihtojohtaja hoitamassa kaupungin matkailuasioita, perustellusti, sillä Kuopio on talviurheilukeskus ja kaupungin elinkeinoelämässä on bioteknologian osuus huomattava. (4.12.2011)