太岁 ja 金蟾

Minulta ei pidä tulla kysymään, onko 太岁:lla ja  ja 金蟾:llä jotain tekemistä keskenään.

Kun eilen kehoitin Puumalaista ja Liimataista joko yhdessä tai erikseen lähettämään minulle viipaleen sitä mötikkämäistä uskontoa, jonka olemassaoloon he kumpikin ilmeisestikin uskovat, kyse ei ollut pelkästä vittuilusta. Kiinassa nimittäin esiintyy mötikkämäisiä yliluonnollisena pidettyjä entiteettejä, joiden nimi on taisui, 太岁.

Mo Yanin teoksessa Seitsemän elämääni esiintyy taisui. Sen löytää heti kirjan alussa päähenkiö Ximen Nao. Paikalle sattuu myös kylän feng shui -mestari, joka kauhistuu ja juoksee pakoon, kun Ximen Nao aikansa tätä kimmoisaa, lihamaista möhkälettä ihmeteltyään halkaisee sen lapiolla paljastaen sen punertavan sisuksen ja viskaa sen sitten jorpakkoon.

Taisuit näyttävät monien mielestä usein jättiläiskilpikonnilta tai sammakoilta, vaikka ne eivät ole sen enempää kasvi- kuin eläinkuntaakaan. Kiinalaiset mikro-organismien asiantuntijat väittävät niiden olevan jonkilaista bakteereista koostuvaa limaa tai jotain seinien ja protoplasman välimailta. Minä en mene sanomaan niiden biologisesta olemuksesta mitään, toteanpahan vain, että tällaisia orgaanisia köntsäleitä Kiinassa on kaivettu maasta maailman sivu. Ne nimittäin elelelevät maaperässä, mistä niitä sitten löydeskellään vaikkapa noin kymmenen metrin syvyydestä.  Tällaisista taisuista on mainintoja ainakin tuhannen vuoden ajalta kiinalaista lääketiedettä käsittelevässä kirjallisuudessa, jonka puitteissa niiden kiinnostava piirre ainakin taolaisten mukaan on niiden mahtava elinvoima. Taolaisethan ovat tunnetusti etsiskelleen ikuisen elämän eliksiiriä, ja taisuit näyttäisivät elinvoimaisuuttaan olevan erinomaisia sellaisen ingredienteiksi.

Taannoin Xi'anissa näimme merkillisiä köntsäleveistoksia.

Huom! Ximen ja Xi'an. Mo Yanin romaanissa esiintyy Ximenin eli Läntisen portin kylän lisäksi myös Xi'anin eli Läntisen rauhan kaupunkin. Eli jotain lännellä on tämän asian kanssa tekemistä…Vai?...

Emme aluksi edes hahmottaneet, mitä nuo möhkäleveistokset  esittivät, mutta ilmeisesti jotain jotenkin elävää otusta, koska niistä oli erottuvinaan silmät. Useamman nähtyämme tulimme siihen tulokseen, että ne muistuttavat todellisen maailman olennoista eniten sammakkoa, vaikka olivatkin huomattavan muodottomia ja möhkälemäisiä. Vielä tarkemmin katsottuna niillä oli usein vanhanaikaisista rahoista tehty kaulanauha, ja joskus tällainen raha vielä suussaankin. Yritimme kysyä, mikä se on, kun näimme yksien ihimisten käyttävän tuollaista entiteettiä taolaisessa temppelissä siunattavana, mutta emme saaneet vastausta.

Se köntsäle on ilmeisesti ns. raha- tai onnensammakko (金蟾 , jīn chán tai 招财蟾蜍, zhāocái chánchú). Sen tunnistaa kuulema punaisista silmistä, mutta jos veistos on jadea tai pronssia, punaista ei kylläkään ole missään. Lisäksi sillä on vain yksi takajalka. Tällainen jin chan pitää feng shuin mukaan asettaa kotona katsomaan kohti sisäänkäyntiä onnen varmistamiseksi, ja onnihan merkitsee kiinalaisille lähinnä taloudellista menestystä.

Onko jin chaneilla ja taisuilla jotain tekemistä keskenään? Mistä minä tiedän. Molemmat vain sattuivat nyt tulemaan mieleeni tänä jalona perjantai-iltapäivänä harjoittaessani imurointia. (28.3.2014)