Äidillä on uusi mopo

...ja uudet silmätkin.

Äiti sai keskiviikkona uuden mopon ja torstaina häneltä leikattiin molemmista silmistä kaihi. Maailma kirkastui, ja välittömästi leikkauksen jälkeen hän ihmetteli koti-ikkunastaan näkyvän naapurin sienän kirkkautta ja alkoi huristella vanhusskootterillaan sisätiloissa. Erityisesti hän harjoitteli pakittamista, sillä ala-aulassa hänen kannattaa mennä peruuttamalla hissiin päästäkseen sitten omassa kerroksessaan kätevästi ulos ahtaampaan käytävätilaan.
 

Se skootteri on hämmästyttävän pieni. Siinä on tuolimainen istuin ja periaatteessa aina jarrut päällä, ellei purista kahvasta, jolloin se lähtee liikkeelle. Se kuulema rinnastetaan polkupyörään, eli sitä ei tarvitse rekisteröidä. Siinä on neljä pyörää, mutta aika kapea se on. Niin kapea, että aloin aprikoida, joskohan se helpostikin kaatuu.
 

Siispä kävimme tänään isännän kanssa ostamassa äidille syntymäpäivälahjaksi myös sivulta suojaavan polkupyöräkypärän - moottoripyöräkypärä tuntui vähän hätävarjelun liiottelulta. 'Kukaksi' ostimme samasta urheiluliikkeestä sporttisen juomapullon, ruusunpunaisen, skootterin väriin sopivan sikäli, että se on astetta vaaleampaa sävyä. Tosin sille sopivia kiinnitystelineitä ei näkynyt, joten siltä osin lahja on puutteellinen, joskin täyttää periaatteessa funktionsa. (1.9.2012)