Anopin pihalla 2022

...on kukkinut poikkeuksellisen mahtavasti sormustinkukka.

Tänä kesänä en ole kauheasti elämän yleisten haasteiden tähden ehtinyt blogiani päivittää, mutta nyt, kun ei ole erityisiä muita vaivoja, laitettakoon tänne pari kuvaa alkukesältä, kuten poikkeuksellisen upeasta unikkokaudesta. Nämä punaiset ovat anopin istuttamia, minä siirsin keltapäivänliljaa niiden kaveriksi, kun anopin siihen toiseen paikkaan istuttama pehko oli kasvnut yli äyräidensä. Seassa saa kasvaa villiä akleijaa, jo se älyää olla valkoista tai sinistä. Nyt tässä kohden kukkii jo äitini kukkapenkistä tuotu hevominttu ja Uukuniemen tienpientareelta kaivettu peurankello.

 

Nämä vaalenapunaiset ovat itse siemenestä kasvattamiani, mutta yli vuosikymmeneen ei tullut kuin yksi kukka per kesä. Viime kesänä oli kaksi, ja tänä keväänä hän yllätti meidät parillakymmenellä kukalla, joskaan parasta kukkaloistoa emme olleet näkemässä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keräsin maljakkoon sormustinkukista lyhimpiä ja väärän värisiä. Korkeimmat ja etenkin valkoiset olen jättänyt jatkamaan sukua. Tämäkään hyväkäs ei meinannut millään asettua tähän pihapiiriin. Sormustinkukka on siitä hyvä, että se pysyy matalana, paitsi kukkiessaan, joskin tämän kaksivuotisen kasvin kasvupaikkaa ei pidä niittää aivan maata myöten silloin, kun se on ensimmäisen vuotensa matalana lehtiruusukkeena. Viime kesänähän sillä oli tässä mielessä hyvät olot, koska minä en kerennyt puuttua  trimmereineni koko pihaan juuri lainkaan, sillä kirjoitin kirjaa...(10.7.2022)

 

 

Uusi kasvi

 

Tänä kesänä pihalle on kenties tunkemassa yksi ainoa uusi tulokas, tämä tuoksupelargonia. Se on kotoisin rovasti L:n puskasta, ja se on ollut jo tovin juurtumassa. Ei ole tiedossa, voiko tämän tosiaankin istuttaa suoraan maahan vai pitäisikö laittaa ruukkuun ja talvettaa jossain valoisassa, viileässä sisätilassa. Jos tämä vaatii jälkimmäisen, tämä ei ole meidän kasvi...

 

Kasvin pitäisi karkottaa tuoksullaan hyönteisiä, mutta sitä se ei kyllä tee, mikä tänä runsasitikkaisena kesänä on ollut mahdollista selvästi havaita. Kuulemma näitä on useammanhajuisia. Tämä eksemplaari tuoksuu sitruunalta, jos hiplaa lehtiä, mutta ei niin sanoakseni oma-aloitteisesti. Kasvia kasvatetaan noiden koristeellisten lehtien takia, joskin se hyvässä lykyssä voi tehdä vaatimatonta kukaakin. Huhujen mukaan tähän tulisi valkoistet kukat, jos niikseen tulisi.

 

Laitanpa oheen vielä kuvaa sormustinkukistani luonnontilassa. (13.7.2022)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erikoisuuksia

 

Eikö näytä erehdyttävästi siltä kuin meidän hopeamaruna kukkisi isohkoin vaalenapunaisin kukin? – Ollaan luomupuutarhuri emerita Kaisun kanssa, jolta olen tuon malvan saanut, pohtineet, onko se yksivuotinen vai kaksivuotinen vai mikä. Perenna se ei ole, sillä jos olisi, se pysyisi paikallaan, mutta tätä malvaa pullahtaa milloin mihinkin, tällä kertaa hopeamarunan sekaan. Aika hieno...

 

Unikkosato on siis korjattu. Kun viime vuonna yritin keräillä unikon siemenkotia jouluaskartelujani varten, en saanut kokoon kuin 15, mikä ei tietenkään riitä mihinkään, joten olen nyt sitten pitänyt niitä maljakossa kuivakukkina. Eilen keräsin vain suurimmat ja ripustin saunalle kuivumaa. Yhteensä 73 kpl. Mutta nehän eivät ole kaikki kukkineet samaan aikaan. Sepä olisikin näyttävää, kun olisi 73 idänunikkoa yhtaikaa kukassa! (16.7.2022)