Anopin pihan perennat ja pensaat

Täss listaus vuoden 2013 monivuotisten kasvien tilanteesta anopin pihamaalla.

Anopin pihan perennat:

Keväällä kukkivat

1. Kevätesikko
a) keltainen
b) punainen

2. Kevätvuohenjuuri

3. Pikkutalvio

4. Niittykullero

6. Valkovuokko (luonnonversio)

7. Idänsinililja

 

 

 

5. Kielo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kesällä kukkivat

8. Idänunikko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9. Keltapäivänlilja

 

 

 

 

 

 

 



10. Tarhapionit
a) Rubra Plena (tummanpunainen vanha pioni, 1. maininta kuulema 1636)
b) Sarah Bernhardt (vaaleanpunainen isokukkainen, vuodelta 1909)

11. Varjolilja

12. Rusopäivänlilja

13. Harjaneilikka, valkoinen (eikä muita värejä tule)

14. Lehtoakleija eli luonnonvarainen akleija
a) vaalenpunainen

b) sininen
c) valkoinen

15. Joku angervo, ilmeisesti töyhtöangervo, mutta voi olla ihan luonnonvarainen mesiangervokin

 

(lupiineita ei lasketa)

 

 

 

 

 

Syyskesästä/syksyllä kukkivat

16. Tarha-alpi

17. Ukonhattu, sininen

18. Kultapallo

19. Suopayrtti

20. Joku maksaruoho, ilmeisesti isomaksaruoho. Komeamaksaruohoksi kukat eivät ehkä ole riittävän punaiset, mutta kuten sanottua, kukat ovat vaalenapunaisehkot

21. Syysleimu
a) valkoinen
b) violetti
c) vaalenapunainen (josta on pyritty eroon, minä en perusta pinkeistä kasveista…)


22. Ukonkello, sininen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tontilta löytyneitä luonnonperennoja, joita siirrelty parempiin paikkoihin

1. Kurjenpolvi (etualalla myös isolehtinan kasvi, joka kukkii syksyllä, kun kurjenpolvi tässä kukoistaa keväällä. Kukka on keltaisenruskea läjä. Anoppi ei muista, mikä se on, mutta Arvi aprikoi, että voisi olla ukontulikukka lehtiensä puolesta)
2. Keltakannusruoho - löytyi pottumaalta, siirtyy perennapenkkiin

 

 

 

 

 

 

Minun tuomani:

1. Kuuliljat
a) vihreä
b) vihreä-valkoinen

2. Vuorikaunokki

3. Saksankirveli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4. Lyhtykoiso

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(Kaksivuotiset:
1. Transylvaniansalvia

 

 

 

2. Rohtosormustinkukka, kuvissa kukkivana + edellisenä syksynä istutettu kasvi kukkimista edeltävänä keväänä
3. Kuuruoho)


Tänäsyksynä ostetut:
1. Hopeamaruna
2. Punaväriminttu
4. Mehitähti
5. Kultanauhus
6. Japaninnauhus
7. Särkynytsydän
8. joku ihmeellinen tupsu (joku laukka?)
9. Kuolanpioni


Uukuniemeltä tulossa
1. Tulikellukka
2. Jalopähkämö
3. Komeasinikuunlilja (Ailin penkistä)
4. Harmaamalvikki (Ailin penkistä, jonne se on aikanaan viety meidän äiteen penkistä)

5. Syysasteri (tuli Aililta ylimääräisenä)


Jos salkoruusun kasvatuksessa kolmas kerta sanoo todeksi, ettei minusta ole sitä kasvattamaan, otan työn alle sen tilalle maariankellon. Sekin on kaksivuotienen, ja siemenet kylvetään ikään kuin edellisen vuoden heinäkuun alussa.

Pensaitakin anopin pihalla on. Marjapensaita on kaikkia kotipuutarhojen lajeja, ja lisäksi on koristepensaita.

Näistä koristepensaista päänvaivaa tuottavat
1) koivuangervo ja
2) pihlaja-angervo, ja näistä vielä enemmän pihlaja-angervo. Pihlaja-angervoa en ole saanut kuriin mitenkään, ja jos taitaisin, tappaisin sen kokonaan. Koivuangervoa saa kyllä jossain olla, mutta sekin peijooni leviää kuin itse perkele. Se leviää kuin juhannusruusu eli laidoilta eteenpäin jättäen keskelleen onton aukion.

 

Tietenkin on myös sireenejä.

1) pihasireeni

a) violetti

b) valkoinen

4. Unkarinsireeni

Lisäksi on
5) norjanangervoa joka lienee sama kuin morsiusangervo. Se älyää pysyä paikoillaan.

 

 

 

 

 



6. Punapaatsama ei kauheasti viipottele pitkin pihaa, mutta kasvaa vietävänmoisesti pituutta. Siinä on punaiset varret ja jo näin loppukesästä punertuvat lehdet, ja valkoisten kukkien jälkeen tällaiset siniset marjat. Mutta taipuisahan tämä on punontatarkoituksiin. Tästä on monet havu- ja puolukkakranssien ytimet tehty.

7. Japanintatar.

 

8. Juhannusruusu - ei pysy siinä, missä on tarkoitus, vaan leviää reunoiltaan ja jättää onton kohdan sisälleen. Tykkää erityisesti majoittua siihen, missä on pioneita.

 

9. Kurttulehtiruusu, leviää varsinkin pioneiden juurelle, ei viereen, vaan aivan pionipensaan sisään, ja vanhat varret ränsistyvät hirveän näköisiksi, jos ne joku syksy unohtaa leikata aivan tyngiksi. (26.8.2013)