Englannin kieli Brexitin jälkeen

Pakkohan englannin on nyt menettää asemansa valtakielenä?

En ole viime aikoina kommentoinut maailmanmenoa, koska en ole seurannut sitä järin intensiivisesti eli riittävän monesta lähteestä noin vuoteen. En missään tapauksessa ole pohtinut Brexitin syvällisiä seurauksia, koskapa aivoillani on tärkeämpää tekemistä, mutta sellainen huvittava asia juolahti mieliimme yhtenä iltapuhteena, että mitenkähän nyt käy englannin kielen aseman Euroopassa. Se voi alkaa rapautua jopa koko maailmassa, vaikka englanninkielisiä paikkoja planeetalla toki piisaa. Mutta nyt vähenee yhdestä isosta kansainvälisestä organisaatiosta sen suurin englanninkielinen toimija. Enlanninkielisiä jäseniä EU:ssa on tietääkseni tämän jälkeen pieni vähemmistö eli Irlanti, ja sekin aina pikemminkin saamapuolella.

 
Minusta yhden Irlannin takia ei kannata pitää englantia EU:n komission käsittelykielenä. Pitää alkaa pärjätä saksalla ja ranskalla. Kylläpä nyt vähenevät käännöskulut siinäkin firmassa. Kolmasosalle komission papereiden kielestä toiseen kääntelijöille voidaan antaa kenkää.
 
Päätyökieleksi pitää ottaa saksa, sillä Saksalla on suurin väestö ja se maksaa koko lystistä eniten. Sillä on talous mallillaan, ja se on niin edistyksellinen, että siellä on ollut nainen valtion päämiehenä ties miten kauan. (6.8.2016)