Huijausdiskurssi

Huijaus perustuu siihen, että viestin vastaanottaja ei tunnista lähettäjän diskurssin logiikkaa.

Elämä on säästänyt minua monilta asioilta niin kuin ’nigerialaiskirjeiltä’. Niitä tuli ilmeisesti lähinnä miespuolisten henkilöiden työsähköposteihin takavuosina runsaastikin – ei siis minun, mutta kuulemma isännän sähköpostiin harva se päivä ennen kuin roskapostisuodattimet kehittyivät.

 

Mainittu huijauksen lajityyppi on kohtalaisen vanhaa kansanperinnettä, joka on saanut alkunsa jo etanapostin aikoina. Joskus 1920-luvulla alettiin nimenomaan Nigeriasta lähetellä korkeanpuoleisille virkamiehille ympäri maailmaa kirjeitä, joissa pyydettiin kirjeen saajaa ottamaan tililleen ikään kuin väliaikaisesti joku suurenpuoleinen rahasumma. Tätä varten tarvittiin pankki- ja yhteystietoja, ja huijaus kuulemma perustui sille, että pitkin matkaa koottiin uhrilta erikokoisia rahasummia muka projektin jatkuviin yllätyksellisiin kuluihin.

 

Eilen veljeni sitten valisti minua tässä asiassa ja välitti minulle taannoin saamansa ns. nigerialaiskirjeen, jossa tosin väitettiin operoitavan Libyasta käsin. Siinä joku Gaddafin runtelema kansalainen oli saanut joltain sotilaalta säilytettäväkseen 12 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Mutta kas, sotilas oli kuolla kupsahtanut taisteluissa, ja niin oli toverimme Libyassa keskellä kaaosta 12 miljoonaa dollaria plakkarissaan. Nyt hän sitten oli saanut nuppiinsa, että halusi siirtää rahat Suomeen käyttäen välikätenä kaikista jumalan ihmisistä veljeäni. Tämä siinä tarkoituksessa, että hän asettuisi asumaan Suomeen.

 

Veljeni opastamana käytin eilisen iltapuhteen tutustumalla ’pauno merirastas’-nimisen pseudonyymin kommunikointia erään nigerialaishuijarin kanssa. Oli kyllä hauska! Löytyy netistä, kun googlettaa.

 

Tämä nigerialaiskirjeasia on jälleen yksi esimerkki siitä, että maailmassa on paljon yllättäviä kerroksia. Kun näissä kerroksissa eli diskursseissa on kaikissa osittain eri säännöt, osain samat, saadaan aikaan melkoinen globaali keitos. Tämäkin libyalaiseksi esittäytynyt huijari oli ottanut nimekseen Antonio Molinari. 1600-luvun loppupuolesta eli sen niminen vähän jo manierismiin kallistuva barokkimaalari. Huijari oli kehittänyt itselleen oikein ylevän eli länsimaiseen humanistiin vetoavan sähköpostiosoitteen ja mainosti yhteyksiään amerikkalaiseen avustusorganisaatioon. Mailissa oli linkki po. organisaation saitille. Kävin sillä. Saattoi olla oikeakin.
 

 

Veljeni kannattaisi kertoa mailin lähettäjälle, että poliittiset suhdanteet ovat nyt sellaiset, että Suomessa ei tällä hetkellä kannata olla etelästä tullut maahanmuuttaja. Että meillä on kurja ilmasto. Ja vaikea kieli. (18.8.2011)