iPad-klemmari

Tekniikka ei muuttuessaan aina muutu hirveästi.


Tänään olen ajeluttanut äitimuoriani joulukukka-asioissa, ja aina paikasta toiseen siirryttäessä auton joutui kaivamaan uudelleen hangesta – sillä nyt tulee lunta. Pakkanen laski päivän mittaan reippaasti, ja keli liukastui.

 

Vasta alkuillasta ehdin aloittelemaan joululavastusta täällä meillä kotona. Jouluna nimittäin pitää olla vähän koristeellista, mielellään hiukan venäläiseen tyyliin.

 

Koska Ilmajoelta osamani valkoiset hyasintit näyttivät kukkivan loppuun ennen joulua, olin ostanut uusia joulukukia, joiden ajoituksen toivon nyt olevan parempi. Ja kun meillä alkoi olla riittävästi punaista ja kultaa ja kukkia ja kynttilöitä ympäriinsä, ryhdyin laittamaan työnantajan iPadiin sim-korttia. Tähän asti olin käyttänyt sitä laitetta sen vähän mitä oli vain työpaikan langattomassa verkossa. Nyt tarvittiin sitten sim-kortti.

 

Sim-kortin laittamisoperaatio toi mieleeni ne vanhat hyvät ajat, jolloin maceissa oli sellaiset pikkuiset reiät, joista työnnettiin klemmari sisään, jos levykkeet eivät tahtoneet muuten tulla ulos. Ennen klemmarit piti olla omasta takaa, mutta iPadissa tulee mukana sellainen varta vasten. Ja tosiaan, suurin piirtein samalla tavalla sim-kortinpidike pullahti ulos koneesta kuin ammoin levykkeet… (20.12.2010)