Kaupallisia tiedotteita itärajalta

Kyllä Itä-Suomessa kelpaa!

Koska insinöörit ovat tehneet elämästämme viheliäisen siten, että on enää mahdotonta elää yhteiskunnan jäsenenä ilman kaikenlaisia vehkeitä, joudun nytkin toteamaan, että menossa ovat viimeiset verkkoviestintävempeleiden akkujen henkoset ja saman tien viimeiset tunnit sähköttömällä mökillä. Tyypilliseen tapaan tänne jää loistava sää peilityynine järvineen. Olen juuri siivonut lähtöä varten ja odottelen, että pääsen hakemaan isännän Papinniemestä, minne hänet jokunen tunti sitten vein osallistumaan Vasukkaiden eli Uukuniemen Vapaa-ajanasukkaiden joukkueessa kirkkovenesoutuun.

Vasukkaat on toimelias yhdistys, luullakseni kiitos etenkin Mirja Ulmasen, joka jaksaa järjestää erilaisia tapahtumia. Tosin se ei häneltä vapaa-ajallakaan viene kohtuuttomasti hermoja eikä energiaa vaan syntyy rutiinilla, sillä ymmärtääkseni hän tienaa leipansä samankaltaisella joskin professionaalisuuttaan vaativammalla tavalla.

Toissapäivänä esimerkiksi oli ohjelmassa kotiseuturetki. Nuoltiin busslikyydillä tuota rajanpintaa, ihmeteltiin keltaisia nauhoja puissa aivan siinä tien vieressä, piikilanka-aitoja ja portteja, joissa oli pareittain sinivalkoiset ja punavihreät tolpat. Käytiin oikein asiakseen vilkaisemassa uutta mahdollista rajanylityspaikkaa (nytkin siitä ylittävät rajan tukkirekat), Kolmikantaa, joka on nyt juuttunut jäihin Venäjään kohdistettujen pakoitteitten vanavedessä. Ihailimme sieviä kyliä, jotka olivat ennen eloisia kauppoineen, pankkeineen sun muineen, mutta joiden useimpia taloja pidetään nykysin vain kesä-asuntoina. Tosin ympärivuotisestikin asuttuja taloja on, ja bussikuski kertoi, että hänen firmansa ajaa koulukyytejäkin sieltä rajanpinnastakin kaiken aikaa.

Välillä piipahdettiin eräissä kaupallisissa yrityksissä. Yksi, Palvi-Pirtti, sijaitsee sellaisessa hiekkateiden takaisessa sopukassa, etten omia aikojani lähtisi taatusti sitä etsimään. Tilalla kasvatetaan lampaita ja kyyttöjä sekä erikoisia kanoja kuten kuvassa näkyvä kerrassaan söpö silkkikana. Kukot, yhteensä kolme kappaletta, olivat erinomaisen näytäviä, mutta ne eivät suvainneet asettua valokuvaamistatarkoituksiin sopivalle hollille. Puutarha oli myös upea, ja ihmetystäni herättivät kellokukista kostuvin tähkin kukkivat, reilut pari metriä korkeat kasvit, joiden nimeä tilan emäntäkään ei tiennyt. Ostin kyyton ulkofilettä ja lammasmakkaraa. Isäntä sortui vielä palvattuun kinkkuun.

Kävimme tietenkin myös Rönkkösen patsaspuistossa, ja sen puutarhurilta sain tietää, mikä on tuo yllä mainittu kasvi. Sitä nimittäin oli, joskin vaatimattomammassa puolentoista metrin mitassa, myös patsaspuistossa. Se on valkoinen jättiukonkello. Minkähänlainen olisi paremmin hoidettuna Suonenjoen pihamme sininen ukonkello? Tai ehkä 'jätti' tekee siitä eri lajin. Mistäpä minä tietäsiin. Puutarhan joitain siemeniä oli myynnissäkin, mutta juuri valkoista jättiukonkelloa ei ollut. Puutarhuri kehoitti hakemaan syksyllä siemeniä…

Piipahdimme myös Iloisessa pässissä, jossa on kaupan biisonin lihaa, sillä omistajan veli kasvattaa biisoneita Uukuniemen Niukkalassa. Biisoninjauhelihan lisäksi ostimme joitain erikoisia oluita, karhunvatukkajuomaa sekä kouvolalaista Portin Juuston juustoa ynnä Kouvolan lakritsia. Sekä aivan mahtavia sipuleita. Tämä paikka on helposti löydettävissä kuutostien varressa.

Päälle kävimme vielä katsomassa kesäteatteriksi kohtalaisen erikoista valintaa, Minna Canthin Työmiehen vaimoa, parikkalalaisen harrastajateatterin esityksenä. Jonkin verran on reilussa sadassa vuodessa yhteiskuntamme edistynyt, mutta kyllä bussiseurueemme oli sitä mieltä, ettei näytelmä ole suuremmin vanhentunut. Omassakin tuttavapiirissäni on meneillään hankala ero narsistimiehestä, ja vaikka ystävääni ei varakkuuttaan ja erittäin korkeaa koulutustaan aivan mainitun näytelmän päähenkilön kaltaisena voi pitää, vaikeaa on silti.

Oli aivan mahtava reissu, vaikkei pitkälle vienyt, mutta vei paikkoihin, joihin ei itsekseeen erikseen lähde ainakaan minun kaltaiseni autoiluneurootikko. Jos meikäläisen mökkeilyajankohdille osuu, lähden uudellekin vastaavalle jo pelkästään maisemien vuoksi.

Näillä näppäimillä piti isännän saapua maaliin, mutta äsken hän soitti, että he ovat vasta Kesälahdella rantautuneina. Paluumatka vienee toisen puolitoista tuntia, joten matka kohti Kuopiota alkanee silloin. (19.7.2014)