Kesä 2021

Kiireinen kesä 2021...

Täällä sitä olen yksin Ugandassa eväänä kaksi vanhan hyvän ajan mercantile-mappia. Toisessa on vuoden kuluessa puhdekirjoittelemaani tekstiä. Toisessa on kaikenlaista monistettua ja printattua materiaalia, jota saattaa tarvita.

 

Alkuperäisenä ideana oli kirjoittaa parikymmentä noin kymmenen liuskan mittaista esseetä Uukuniemeä liippaavista aiheista. Halusin nimittäin tehdä hitusen parempia versioita jutuista, joita olin julkaissut jo blogilla ja koonnut kirjoiksikin. Vaan kun ne tekstit olivat niin huonoja. Piti parantaa.

 

Sain esseitä aikaiseksikin melko helposti, kun käytin tosiaan blogin raakileita ja lisäsin vähän faktaa. Mutta kun rupesin kokoamaan lähdeluetteloa, tulin lukeneeksi niitä ajat sitten lukemiani kirjoja ikään kuin uudelleen, ja jutut venyivät, varsinkin kun vielä surfasin netissä. Huomasin uusia yhteyksiä asioiden välillä ja sen semmoista.

 

Jossain vaiheessa muka suurin piirtein valmiita tekstinpätkiä luki jo toisiksi silmikseni lupautunut H, mutta nyt kaikki on mennyt uusiksi.

 

Ja siksi olen nyt Ugandassa.

 

Kun kävin eilen perinteisellä ensimmäisen illan kirkonkierroksella, ihmettelin, kun ei ollut mökeille viikonlopuksi tulevien rallia. Sitten tajusin, että tämähän on valmistujaisviikonloppu. 

 

Täällä on todella rauhallista. Eilen oli jopa kuuma. Tyyntäkin on ollut, paitsi että ihan äsken rupesi tuulemaan, ja vieläpä pohjoisesta.

 

Huomaa, että kesä on myöhässä. Kielot vasta aloittelevat kukintaansa, kun ne viisi vuotta sitten äidin uurnanlaskijaisissa olivat jo melkein ylikukkineita.

 

Nyt otan sitten sakset ja rupean leikkelemään noita hankalimpia lukuja uuteen uskoon. (5.6.2021)

 

 


Rajamailla

 

 

Eilen kävin viemässä kimpun kieloja äidin haudalle tuosta huussin edustan kielokentältä.

 

 

Olen tässä tavalliseen tapaan tuijotellut järvelle. Veden ylle roikkuva meditaatiopuuni on lopullisesti kuollut. Pitäisi jotenkin saada se pois.

 

Etuoikealla järven yli katsellessa on Papinniemi muinaisine ortodoksikylineen. Etuvasemalla, toisella puolen samaa lahtea, ellei Mitro-saari olisi edessä, näkyisi Kesälahti. Tässä kulki siis Uudenkaupungin rauhan 1721 raja Suuren Pohjan sodan jälkeen. Sodan alussa Sortavala tuossa 30 km päässä tuhottiin ja se menetti kaupunkioikeutensa. Uukuniemen seurakunta meni kahtia, kun Kesälahti jäi Ruotsille ja Uukuniemi meni Venäjälle - niin kuin se Sortavalakin.

 

Nykyinen raja on järvelle tuijotellessani selkäni takana. Rajavyöhyke alkaa noin kilometrin päässä. (8.6.2021)