Kevät ja kesä 2018 Kärkkäälässä

Kasveja uusilla ja vanhoilla tiluksilla. Joskin olen kyllästynyt puutarhurointiin...

Tänäkin vuonna anopin valkovuokot älysivät ruveta kukkimaan tarkalleen äitienpäivänä.

Säät ovat helteiset niin meillä kun ymmärtääkseni kaikkialla muuallakin. Meillä kukkivat uutuutena tällaiset siniset lemmikin näköiset mutta tummemman siniset uudessa rannassa. 



Uudessa rannassa näyttää kevätaamuna tältä…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



ja kevätiltana tältä. Vesi on todella korkealla, ja saunan verannalle päästäkseen tarvitsi vielä eilen kumisaappaiksi kontiot, mutta nyt pääsi jo nillkapituisilla crockseilla. (13.5.2018)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aurinkoista kevättä!

 

Hyvä sää. Ei liian kuuma. Voi maalata. Tauluja.

Olen väsännyt jo pidemmän aikaa kuvaa äidin Emma-tädistä nuorena. On käynyt hämmästyttävällä tavalla ilmi, että siskoni on ollut aivan hänen näköisensä. Siskoni varmaan kieltää tämän. Hän ei ole nähnyt kuvaa, mutta kun puhuin hänen kanssaan puhelimessa, tuulenpuuska ikkunasta puhalsi lehtikullat pitkin työhuonetta, joten ilmeisesti joku hänen etiäisensä ei pidä tulkinnasta.

Kuvassa on aika paljon lehtikultaa, mutta nyt tuli vähemmän kuin oli suunniteltu…Pitää keksiä jotain…

Olen päättänyt olla tänä kesänä käyttämättä aikaa puutarhuorintiin. Minulla on kyllä taaskin tomaatintaimia, mutta se on niin sanoakseni 'työtapaturma'. Nyt, kun niitä piti tehdä muusta kuin omasta halusta, kahdessa on jo nuput. Ei ole ollut toukokuun puolivälissä ikinä ennen minun tomaateissani.

Pihalla kukkii anopin narsissikokoelma, pikkutalvio ja vielä rippeet valkovuokoista. Kelta- ja sinivuokot ovat tietenkin jo mennytä. Mökiltä tuodussa vuorenkilvessä ison kiven päällä on vihdoinkin monta kukkavanaa. 'Ivanoffin Vesu' on noussut mahtavasti, ja totta vie, juuri niin kuin Vesu varoitti, se on levinnyt ja työntää uutta tavaraa vähän matkan päähän.

 

Iloinen yllätys on, että oregano talvehti kuusenhavujen alla. Timjamista ei voi sanoa samaa, vaikka siitä multapaakusta pistää kyllä esiin yksi vihreä siippana.

Uukuniemi-kirjan piti tulla painosta tällä viikolla, mutta jälkikäsittelyfirma oli tehnyt oharin. Se kenties tulee ensi viikolla. Jossain vaiheessa pitäisi ehtiä käydä Uukuniemelläkin jotenkin yhtaikaa nuohoojan kanssa. (19.5.2018)

 

 

Kesä etenee ehdottomasti paremmin kuin viime sesonkina

 

Olen korjannut taulunmaaluukamppeet pois. Tyhjä työpöytä. Siisti työhuone.

Tällä viikolla olisi voinut viedä työt jurytettäviksi Suonenjoen Taideseuran näyttelyyn. Käytin kyllä tätä dead line'ia saadakseni työt valmiiksi, mutta en vie töitä. Niiden kuljettaminen maksaa liikaa. Viime kesän ja syksyn aikana käytin töitäni kolmessa näyttelyssä maksaen kuljetuksista melkein tonnin, eikä siitä ollut mitään iloa eikä varsinkaan hyötyä. Olen kuitenkin maksanut vielä tänä vuonna taideseuran jäsenmaksun yleisistä kannatussyistä.

Uudessa rannassa meillä on sen poukaman suussa iso kivi, ja sillä lokin pesä mustine munineen. Kaiken aikaa siinä ei ole joku hautomassa, mutta kaiken aikaa siinä lentää varis, jota lokki ajaa takaa. Lokki puolustaa muniaan, ja varis vaatii omasta mielestään oikeutettua ateriaansa.

Olen yhden kerran aikaisemmin saanut kuuruohon kukkimaan, vaikka silloinkaan se ei tehnyt sitä litteää, pyöryläistä, läpikuultavan valkeaa hedelmäänsä. Nyt se sitten kukkii. Se on periaatteessa kaksivuotinen, eli viime kesänä se oli pelkkä viherkasvi. Eikä sitä nytkään ole kun kolme soiroa, vaikka kylvin sitä kyllä aika läjän.

Jakamani isohirvenjuuret ovat lähteneet kasvuun. (23.5.2018)

 

Kaihonkukka

 

Eilen opin, että se uudessa rannassa kasvava hehkuvan sininen kukka on nimeltään kaihonkukka.

 

Niin sitä oppii aina silloin tällöin jotain vanhettuessaankin. (27.5.2018)

 

Meillä on vauvoja!

 

Pian takana helleviikonloppu Suonenjoella.

Pelkäsin tänne tullessani, että heinä on varmaan miehenmittaista, sillä emme olleet käyneet täällä pariin viikkoon. Mutta kuivuus on niin ankara, että edes heinä ei ollut kasvanut paljon mitään.

Ainoat helteestä nauttineet kasvit ovat lupiinit. Keltapäivänliljoissa on kyllä kukkia paljon, mutta ne ovat merkillisen pieniä. Samoin tumman punaisten pioneitten kukat. Ivanoffin Vesun lehdet ovat loistavan oranssit kuin syysruskassa. Juhannusruusut aukeavat sekunniksi ja pudottavat terälehtensä.

Meillä on tällainen asukas rapulla. Naulasta roikkuu ulkokäsienpesupaikan pyyhe sekä metallihärveli, jossa on pidetty lyhtykynttilää, mutta nyt siinä on ollut pimetessä itse itsensä valaiseva perhonen. Tähän rykelmään on nyt sitten pitänyt hyvänä joku pikkulintu tehdä  pesänsä. Kuva on otettu ulko-oven kapean (ja likaisen) ikkunan läpi. Hyvällä mielikuvituksella tästä erottaa linnun hautomassa. (17.6.2018)