Kuopio - viides Rooma

Moskova voi olla Venäjän kansakunnan ikoni, mutta Kuopio ei häviä sille yhtään. Ainakaan jos Jyrki Härköseltä kysytään.

Eilen illalla köröttelin Savoon. Vastailtuani tänään päivän työsähköposteihin päätin irrottaa sielunikin pohjalaisista lakeuksista ja siirtää sen itäisiin sfääreihin menemällä kuuntelemaan ortodoksiselle seurakuntasasille luentoa aiheesta Moskova- kyläpahasesta valtakunnan ikoniksi. Kuopiossa nimittäin on ollut meneillään Venäjä-viikko, ja joka päivä on ollut aiheeseen liittyviä kulttuuritapahtumia. Minä olin tilaisuudessa päätä nyt osallistumaan vasta tähän.
 

Puhuja oli Isä Jyrki, Jyrki Härkönen.

Legendan mukaan moskovalaiset olisivat itsensä Nooan jälkeläisiä, tarkkaan ottaen Nooan jälkeläisen Mesekin, joka nimi on venäjäksi Mosak, mistä puolestaan tulee nimi Moskova. Legenda kehitettiin, kun Moskova alkoi 1400-luvulla pyrkiä Itä-Rooman perilliseksi. Oikeasti Moskova mainitaan ensimmäisen kerran Härkösen mukaan vuodelta 1147 olevassa Nestorin kronikassa. Siinä kerrotaan, että Juri Dolgoruki eli Pitkäjalka alkoi isännöidä Moskva-joen rannalla olevaa kartanoa, jolla hän antoi nimen Moskova.
 

Siinä sitten tulivat mongolit vallanneeksi isot osat Venäjää ja Keski-Aasiaa, mutta sitten aroilla alkoi levitä Musta surma ja heikensi mongolit. Silloin koitti Moskovan hetki, ja verot, jotka pari sataa vuotta olivat kulkeneet Moskovan kautta Ulan Batoriin alkoivat jäädä tälle välipysäkille. Niin tuli Moskovasta tuli Venäjän johtava kaupunki.
 

Itä-Rooman asema tuli tarjolle, kun turkkilaiset valloittivat Konstantinopolin 1453. Jo hiukan sitä ennen Moskovan suuriruhtinas Iivana III oli nainut Bysantin keisarin veljentyttären ja katsoi kuuluvansa Itä-Rooman hallitsijasukuun. Tämän naimakaupan seurauksena tulivat Moskovaan Bysantin perinteet, ja suuriruhtinaskin alettiin kruunata bysanttilaisen protokollan mukaan; häntä alettiin nimittää tsaariksi, mikä on venäläinen väännös sanasta Caesar. Ennen pitkää eli 1500-luvulla Moskovaan saatiin kuin saatiinkin oma patriarkkakin, ja munkki nimeltä Filofei kirjoitti kuuluisat sanansa: "Kaksi Roomaa on luhistunut, kolmas pysyy, eikä neljättä tule." Ja tästä johtuu Jyrki Härkösen mukaan, että  Kuopiosta puhutaan viidentenä Roomana.
 

Härkösen mukaan Moskovan patriarkan istuimella on istunut useampikin suomensukuinen henkilö - "samanlaisia karjalaismusikoita kuin me muutkin", selvensi Härkönen.
 

Luennolla tuli puheeksi myös Savonlinnassa myynnissä oleva kirkko. Kirkko on alkujaan ollut ortodoksinen, sitten siirtynyt luterilaisille, ja nyt luterilainen seurakunta on kaupittelemassa sitä takaisin ortodokselille. Po. kirkon on kuulema suunnitellut italialaissyntyinen ranskalaisarkktiehti Louis Visconti, joka on piirtänyt tämän pikkuisen savonlinnalaiskirkon lisäksi mm. Napoleonin haudan Pariisin Invalidikirkossa. Toinen Louis Viscontin suomalaisrakennus on Haminan ortodoksinen kirkko eli Pietari-Paavalin kirkko.

 

Yllä oleva kuva esittää joitain Kremlin rakennuksia harmaana maaliskuuna 1980-luvulla. (23.2.2012)