Latina tulee takaisin?

Minulta jää tosi

harvoin kirja kesken...

Tulin lainanneeksi kirjastosta Anni Maria Laato -nimisen ihmisen kirjottaman, tänä kuluvana vuonna ilmestyneen kirjan Matres Ecclesiae. Teos on toki leipätekstiltään suomea, mutta siinä on hauskana piirteenä latinan viljeleminen muuten. Esimerkiksi bibliografiset tiedot ilmoitetaan latinaksi.

 

Lisäksi kirjassa on kohtalainen typografia ja jopa klassisesti määrätyt vierukset, mitä harvoin näkee, koska ne vievät tilaa. En osaa latinaa, mutta jos Dispositio Paginarum tarkoittaa taittoa, kirjan on taittanut Teemu Junkkaala. Kansikaan ei ole huono, ja se noudattaa visuaalisia kappaleiden sijoituspaikkasääntöjä.

 

Latinankäyttöidea on mielestäni hauska, ja näin laman kynnyksellä latina näyttää tuleen laajemminkin muotiin. Kun Lontoon mellakoiden aikoihin kävin The Idlerin sivuilla, siellä kerrottiin, että The Idler Academy oli säästynyt tuhoilta ja syyksi epäiltiin sitä, etteivät mellakoitsijoita kiinnostaneet siellä myynnissä olevat  latinan alkeisoppikirjat vuodelta 1940. Idler Academy näyttää järjestävän myös latinan kursseja. Ja vaatteidenpaikkaustalkoita. Idlerin verkkokauppa, muuten, myy jopa keittiöpyyhkeitä, joissa on latinan eri sanaluokkien taivutusmuodot.

 

En kuitenkaan pysty lukemaan tuota Laadon kirjaa. Se on mielestäni aivan hirveää kieltä. Yksinkertaista toki, sillä kirjoittaja on ilmeisen tietoinen omista puutteistaan. Virkkeet kostuvat pelkistä päälauseista. Jos niissä joskus on pilkku, kyseessä on yleensä pilkkuvirhe. Eniten selkäpiitäni karmii kuitenkin täydellinen tyylitajuttomuus.

 

Mutta latina nousu on kiinnostava ilmiö. (1.9.2011)