Liian herkkä peppu

Vesiklosetti on hyvä keksintö, kunhan putket eivät jäädy.

Kun pakkanen laskee kovasti alle -20°C, on miellyttävämpää käydä pissillä nurkan takana, mutta isolle hädällehän sitä joutuu hygieniasyistä menemään ulkokäymälään, eikä ole kyllä kiva, kun reidet ja takamus jäätyy kiinni 'huussinrenkaaseen'. Niinpä herkkäpeppuisena pakenin Suonejoelta Kuopioon eilen illalla. Olin kotona klo 21.30. Kyllä harmitti.

No. Sainpahan nukuttua kunnolla, kun ei tarvinnut pelätä, että lämmityskattilat ja pelit räjähtävät päälle. Ja se on varmaa, että en lähde sinne yksin seuravan kerran, kun edessä ovat jäätymisen aiheuttamat ongelmat.

Mutta isäntä on myynyt teostaan Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä ihan hyvin. Joten on aika aloittaa uutta kirjaa, joka, jos hyvin käy, tulee sisältämään meidän molempien blogeilta juttuja Uukuniemestä. Tätä tarkoitusta varten olen tekemässä aikajanaa Uukuniemen menneisyydestä esihistoriasta lähtien, keskittyen etenkin Papinniemen hylättyyn ortodoksikylään ja päättyen tsasounan valmistumiseen.

Teos ei siis tule olemaan historiateos. Niitä on Uukuniemestä julkaistu jo ainakin viisi, jos Ville Laakson Papinniemen hylättyä ortodoksikylää koskeva väitöskirja lasketaan mukaan. Meiltä puuttuu Saimi Hirvosen (sen Saimi-tädin, jonka mökkiä kävin vilkaisemassa joulunpyhinä) teos Katsaus Uukuniemen seurakunnan vaiheisiin vuodelta 1936, joka siis kertoo Uukuniemen luterilaisesta seurakunnasta. Meidän tekele, jos Luoja suo, tulee käsittelemään Uukuniemeä subjektiivisesta mökkiläisnäkökulmasta, ja koska olemme savolaisia, vastuu juttujen uskomisesta on pelkästään mahdollisen lukijan. (5.1.2017)