Liian hyvä vankilaksi – ehkä kouluksikin

Talo pystyyn, siinä on teille vankila tai koulu, jatkakaa! Ja sitten odotetaan, että noiden toisten kulttuurien edustajat jatkavat siitä ihan kuin heillä olisi päässään pohjoismaisen hallintovirka-

miehen aivot.

Eilen kerrottiin tv-uutisissa useaan otteeseen Suomen ulkoministeriön rahoittaman naisvankilarakennuksen muuttumisesta bordelliksi Afganistanissa.

 

Taustalla oli ollut kaunis ajatus parantaa aiemmin romahtamaisillaan olleeseen rakennukseen suljettujen naisten oloja. Vankilaan naiset olivat joutuneet lähinnä ns. uskottomuudesta, ja monet olivat raiskauksen uhreja, mitkä ovatkin mielenkiintoisia vankilaan joutumisen syitä. Pytingistä oltiin tehty ainakin ulkoisesti pohjoismaisen oloinen eli siis kunnollinen, mitä arvostan. Lisäksi sinne oltiin varattu tila ompelukoneille eli käsityöharrastukselle, kenties jopa ompelulla suoritettavalle elannonhankinalle, mikä puolestaan ehkä hieman ärsyttää minua, naisihmistä, jota ompeleminen, nyplääminen, virkkaaminen sun muu sellainen eivät ole ikinä kiinnostaneet ja joka pidän moisia hommia korkealle henkiselle arvolleni täysin sopimattomana. Ilmeisesti niitä oli sitten pidetty naisille sopimattomina Afganistanissakin, koskapa naisten toimenkuvaa oltiin pidetty hyvänä muuttaa.

 

Eli talo pystyyn, siinä on teille vankila, jatkakaa! Ja sitten odotettiin, että jatkavat siitä ihan kuin afganistanilaisilla olisi päässään pohjoismaisen hallintovirkamiehen aivot.

 

Ja niin afganistanilaiset sopeuttivat tuon pohjoismaisen irrallisen kulttuuriobjektin omaan viitekehykseensä. Siisti rakennus, jossa on jo valmiiksi naisia, joita on syytetty huoruudesta, on sikäläisen käsityksen mukaan bordelli eikä vankila, ja sen mukaan toimittiin.

 

Vieraiden kulttuuriobjektien maailmalle viemisessä ovat tähän mennessä parhaiten onnistuneet eri kirkot. Ne eivät vain heitä kulttuuriobjektejaan tuolle toisella maaperälle vaan niitä jäädään sinne valvomaan, niiden istuttaminen uuteen kulttuuriympäristöön pyritään saamaan paikallisten käsiin mahdollisimman nopeasti, mutta siten, että paikalliset voimat koulutetaan huolellisesti ja heidän koulutuksen jälkeistä toimintaansa mentoroidaan pontevasti.

 

Aika hyvin ovat pärjänneet myös McDonald’s ja Kentucky Fried Chicken.

 

Kiinan viimekeväisten maanjäristysten jälkeen suomalaisyritykset plus koko joukko yksityisiä lahjoittajia ryhtyi hankkimaan koulua Sichuaniin. Tästä koulusta on jo pitkään ollut puhetta, mutta eilen aiheeseen tarttui YLE, ja juttumatkallaan Katri Makkonen joutui pahoinpitelyn kohteeksi. YLE kertoi asiasta vain pääuutislähetyksessään, ja jutun pääpaino oli kouluasioissa. Kaleva ja Kalevaan viitaten Radio86 kertoivat asiasta jo heti eilen aamulla, ja pääpaino oli väkivallan kohteeksi joutumisessa, kun Makkonen oli kameramiehineen ja assistentteineen menossa haastattelemaan romahtaneisiin koululuihin jääneiden lasten omaisia.

 

Koulun puuhamies kertoi YLE:n haastattelussa, että he valvovat itse projektin etenemistä paikan päällä koko ajan niin, että mitään laiminlyöntejä ei pääse tapahtumaan, ja rakentamisessa noudatetaan heidän omien asiantuntijoidensa osaamista. Tätä en epäile yhtään. Jutussa annettiin ymmärtää, että koulu on tarkoitus lahjoittaa pois, ts. se ei jää suomalaiseen omistukseen. Se merkitsee sitä, että kohta on pytinki on taas pystyssä ja suomalaiset olettavat, että siihen nyt tosiaankin laitetaan koulua käymään ne lapset, jotka siltä alueelta olivat maanjäristysten seurauksena koulutta jääneet.

 

Jos siihen todellakin jätetään toimimaan koulu - mikä voi Kiinassa olla mahdollistakin, sillä koulutusta arvostetaan niillä main - se ei kyllä tule olemaan kenen tahansa lasten koulu. Siitä tulee joku eliitin ipanoiden opinahjo, jonne pääsee, jos on rahaa lahjoa asiasta vastaavat opettajat tahi muut virkamiehet. Todennäköisempää kuitenkin on, että ennen kuin huomataankaan, siihen on majoitettuna jokin hallinnollinen instanssi, sillä virkamiehistöä arvostetaan kuitenkin enemmän kuin koulunkäyntiä. Ja kuten sanottua, sehän tulee olemaan kelvokas rakennus, eivätkä kiinalaiset tule tuhlaamaan niin oivallista rakennusta köyhien lasten lukemaan opetteluun.

 

Minulle ei tule mieleen kauheasti tapoja varmistaa, että koulu tulee pysymään kaikille alueen lapsille avoimena kouluna. Yksi voi olla, että suomalaiset vaativat kiinalaiseen tapaan vähän kiitollisuutta lahjoitusta vastaan esimerkiksi sellaisessa muodossa, että koululle tulee jokin johtokunta, jossa projektin johdolle on varattu kunniajäsenyys. Tai lahjoittajayritykset, joilla on teknologiaosaamista, ’lahjoittavat’ jatkossa osaamisalueeseensa liittyvää opetusta – huom! opetusta eikä pelkkää laitteistoa - kouluun, jolloin myös pysyisi auki joku väylä epäviralliseen koulun arjen valvontaan.

 

Kiinan viranomaiset ovat vasta tänään torstaina 7.5. ensimmäisen kerran vahvistaneet Sichuanin maanjäristyksissä kuolleiden koululaisten määrän, ja se on  5 335. Lisäksi 546 lasta vammautui pysyvästi. (7.5.2009)