Lisää Mikko Ivanoffista

Hän tapasi tsaarin vanhimman tyttären. Savonmaa 14.9.1963

Eilen saimme mielenkiintoista elektronista postia pikkuserkultani Petriltä: 14.9.1963 ilmestyneen Savonmaa-lehden artkkelin Mikko Ivanoffista, ja tuolla mainitulla päivämäärällä täytti 83 vuotta.

Juttu kertoo, että Mikko Ivanoff syntyi Jyskyjärvellä Vienankarjalassa. Ammatinvalinta ei ollut tällekään nuorukaiselle alusta asti aivan kirkas, vaan hän vietti ensin vuoden päivät munkkina Solovetskin luostarissa. Vaikka tukka kasvoi tuona aikana niin pitkäksi, että ulottui rusetille leuan alle ja vaikka Mikosta olisi varmaan muutenkin hyvä munkki tullut, Mikon isä katsoi, että vuoden päivät sitä hommaa oli riittävästi ja kävi hakemassa poikansa ihmisten ilmoille.

Ivanoff oli jo Suomessa, kun hänet komennettiin tsaarin armeijaan osallistumaan ensimmäisenä maailmansotana tunnetuksi tulevaan sotaan. Mikko taisteli Saksan ja Itävallan rintamilla kaksi ja puoli vuotta. Tuleva binesmies väisteli niin luodit kuin taudit. Hurjin sattumus oli, kun molemmin puolin rintamaa kaivettiin juoksuhautoja, ja venäläisten ja saksalaisten haudat puhkesivat sattuman oikuista sitten tasan vastakkain. Siitähän hurja kohtaaminen tuli! Ympäriltä kuoli 35 miestä, mutta Mikko Ivanoffia ei mikään edes hipaissut.

Kerran Moskovassa Mikko ja muutama muu veivät haavoittunutta sotilassairaalaan. Siellä heille esittäytyi tsaarin vanhin tytär Olga. Tämä johti kyseistä sairaalaa ainakin Ivanoffin mukaan, mikä asia on ehkä syytä vielä tarkastaa jostain muustakin lähteestä, sillä en ainakaan tältä istumalta muista, että tsaarin perheestä oltisiin oltu taipuvaisia tällaiseen toimintaan.

Venäjän sisäisten eli vallankumoukseen johtavien levottomuuksien alettua Mikko Ivanoff kotiutettiin. Pietari oli kuulemma täpösen täynnä ihmisiä. Kadulla vellovia massoja ovat kuvanneet tehokkaasti monet muutkin, esimerksii Rappaport teoksessaan Pietari 1917, mutta Mikko Ivanoff ilmaisi asian ehkä vielä selkeämmin sanoen, että toreilla olisi voinut lähteä kevelemään ihmispaljouden päiden päälle.

Vaikka Mikko Ivanoff oli oleskellut Suomessa ajoittain jo aiemminkin, hän muutti tänne pysyvästi vuoden 1918 'kapina-aikaan'.Hän harjoitti jaloa laukkuryssän ammattia, johon elinkeinoon valtiovalta oli antanut Suomessa vienankarjalaisille oikeuden.

 

Lehtileikkeen ulkopuolelta kerrottakoon, että 30-luvulla Mikko oli jo perustanut perheen, ja ensimmäinen lapsi synty, kun Mikko vaimoineen oli vuokralla Vasselissa. Sitten tuli konkurssin myötä myyntiin talo, jossa Vasselin tytär Martta (Kuikka) eli isoäitini oli emäntänä, ja sangen taitavasti Mikko Ivanoff hankki tämän talon omistukseensa antamatta minkäänlaista aihetta katkeruuteen itseään kohtaan, vaikka sellaista olisi hyvinkin voinut syntyä, jos asialla olisi ollut huonommalla pelisilmällä varustettu henkilö. Niin Mikosta tuli maanviljelijäkin.

Vaikka tässä Kuikan talon konkurssissa oli, totta vie, omat eritysipiirteensä, tulkoon myös todetuksi jälleen kerran, että tällaiset sukulaisten ja naapureiden lainojen takauksiin perustuvat konkurssit olivat 30-luvulla yleisiä koko Suomessa. Jaana Juvosen Uukuniemen historian mukaan maan pakkohuutokauppatilastoa johti Viipurin lääni. Sortavan kihlakunnassa, johon Uukuniemi siis kuului, vasaran alle meni 16% alueen tiloista – vastaava luku koko Suomessa oli 7% ajanjaksolla 1931-1936.

Mainittakoo vielä, etta jatkosodan aikaan Kansanhuolto- ja työvoimatomisto oli sijoitettuna tuohon entiseen Kuikan, tuolloin siis jo Ivanoffin taloon. (18.10.2018)