Mainospläjäys

Kiitos eräälle Honda-naiselle, Valion rekkakuskille ja Kuopion Rengasparille.

En ole kerennyt blogiakaan päivittää, kun on ollut askaretta työnantajan määräämien tehtäväin kanssa siinä mitassa, että työnteossa ovat menneet niin yöt kuin päivät. Pääsin lähtemään itsenäisyyspäivän viettoonkin vasta itsenäisyyspäivän aamuna eli eilen - tänään olen ollut etätöissä ja töiden merkeissä menee myös koko viikonloppukin. Samoin kuin oli mennyt jo edellinenkin viikonloppu, jonka olin viettänyt osin suorastaan työnantajan tiloissa.

Näitä juttuja pohdiskelinkin eilen ajellessani. Olin hitusen katkera. Tiedän toki, että kysymys ei ole vain minussa, vaan työelämän ongelmat ovat samat kaikkialla.

Olen katkera siksikin, että en koko syksynä ole ehtinyt piirtää vetoakaan. Ja minä sentään olen ihminen, joka oikeastaan elän piirtämällä. Kaikki aikani on mennyt muiden paimentamiseen, ja olenkin alkanut kysyä itseltäni, olenkohan minä näin epäitsekäs. Ja olen tulossa siihen tulokseen, etten ole. Olen itse asiassa aikeissa siirtyä loppuelämäkseni harjoittamaan taulunmaaluuta ja romukuvanveistoa Kärkkäälän kylälle tai vaihtehtoisesti Uukuniemelle.

Sitäpaitsi minulle tehtin Etelä-Pohjanmalla källi itsenäisyyspäivän aattona.

Näitä ajatellessani meni sitten autosta rengas 80km/tuntivauhdissa. Tämä tapahtui Kyyjärven ja Viitasaaren välisellä korpitaipaleella. Virallisena pyhäpäivänä. Vähän ennen puolta päivää.

Olenko muistanut mainita auroiluneuroosistani?

Mutta minulla oli siinä kaksi Jumalanäitiä, toinen (1) kaulassa ja toinen (2) auton kojelaudassa:

1) Ajettuani bussipysäkille savuavine renkaineni perään tuli heti suunnilleen minun ikäiseni nainen tuliterällä mustalla Hondalla ja sanoi, että hän oli aikeissa ohittaa minut, mutta päätti sitten katsoa, että huomaanko, että minulta meni rengas.

Meistä ei ollut kumpikaan vaihtanut ikinä autonrengasta, mutta hän oli sentään nähnyt, miten se tapahtuu. Ennen kaikkea hän tunnisti pulttien avaimen ja miten sitä käytetään paitsi pulttien avaamisessa myös tunkin veivaamisessa, ja arvokas oli varmaan myös hänen tietonsa siitä, että tunkki pitää laittaa siihen vissiin kohtaan, jossa auton alla menee tukipalkki.

Saimme renkaan vaihdettua, ja survoin hänen taskuunsa 50 euroa hänen vastusteluistaan huolimatta, sillä jos olisin joutunut ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön, hommaammaan hinausauton sun muuta, siihen koko ruljanssiin olisi mennyt hitosti aikaa, ja olisin pahimmassa tapauksessa joutunut jopa yöpymään jossain Viitasaarella.

Auttajani epäili, etteivät pyörien pultit olleet riittävän tiukalla, ja naisen neuvosta pysähdyinkin sitten ensimmäislellä huoltoasaeman näköisellä paikalla, joka oli Viitasaaren St1. Odottelin siinä tiskillä, että henkilökuntaan kuuluvat neitoset tulisivat keittiöstä hiukan kyselemään, että mitä saisi olla, mutta molemmat tuijottivat minua vain silmiin keittiöstä käsin, toinen puhuen puhelimessa.

Joten käännyin asiakkaiden puoleen ja kysyin, tietäiskö joku, missä päin Viitasaarella olisi kyseisen kaltaisena pyhänä auki huoltoasema, josta saisi jopa huoltoa? Selitin, että minulta oli juuri mennyt rengas, jonka olimme erään naisen kanssa keskenämme ja hänen johdollaan vaihtaneet, mutta oli syytä epäillä, että rengas saattaisi olla paremminkin kiinni ruuvattu.

2) Lähin kahvilla istunut mies sanoi, että jos minulla on avain, hän voi tarkastaa renkaiden kiinnityksen. No, olihan minulla avain, jos se rengaskin oli saatu vaihdettua, ja mieshän sitten sai väännettyä niitä ruuveja, osaa puolikierrosta, osaa enemmän. Vaan hänpä totesi sitten, että minun olisi ehdottomasti saatava siihen renkaaseen ilmaa.

Emme havaineet siinä bensa-aseman pihassa mitään paikkaa, mistä ilmaa voisi saada, joten tämä kerrassaan huippu mies sanoi, että hän voi antaa minulle sitä ilmaa. Sillä kas, hän ajoi Valion rekkaa, ja sen perässä oli sellainen joku ihmeellinen juttu, jolla hän pystyi lisäämään ilmaa Relluni juuri käyttöön tulleeseen vararenkaaseen, ja tarkasti vielä, että kaikissa renkaissa oli ilmaa saman verran.

Sain neuvojakin, eli että kurveihin pitää nyt mennä varovasti eikä muutenkaan pidä hurjastella, sillä se vararengashan oli tietenkin kesärengas.

Siunattuja olkoot Honda-naiset ja Valion rekkakuskit. Kiitokset näille ihmisille!

Olen Pohjanmaalla käyttänyt viherpiperryssyistä Ilo-maitoa, sillä se on paikallista, mutta nyt minä taidan siirtyä juomaan Valion maitoa sielläkin. Graafisena suunnittelijana olen sitä mieltä, että onhan se hyvä, että firmalla on jonkinlainen merkki ja logo ja Valiollakin jonkunnäköiset maitopurkit, mutta kyllä parasta markkinointia ovat tuollaiset työntekijät kuten tuokin mies, joka minua sen renkaani kanssa jeesasi.

Rengasrikko lisäsi matka-aikaani noin tunnin.  不 错.

Jonkinlainen ihme oli tietenkin jo se, että ylipäätään selvisin kotiin asti, mutta sitten tapahtui vielä yksi ihme. Ei ihan vesi muuttunut viiniksi, mutta kylläkin mustaherukkamehu. Rupesin siinä nimittäin kotosalle päästyäni tekemään glögiä, ja koska avattua pulloa mustaherukkamehua ei enää ollut, tartuin viileäkaapin alahyyllyn pulloon, jossa sitä oletin olevan lisää. Minä kun pullotan marjamehuja kierrekorkillisiin viinipulloihin. Mutta kävi ilmi, ettei se ollutkaan mustaviinimarjamehua vaan iskemätön viinipullo. Sama tilanne viereisten pullojen kanssa. Eli minulla oli yllättävästi viileäkaapissa neljä pulloa viiniä, kolme punkkua ja yksi valkkari.

Tänä aamuna kävin sitten vaihdattamassa renkaat Kuopion Rengasparissa Itkonniementiellä. Sain ajan heti. Vaihdatin kaikki renkaat, sillä oli oletettavaa, että rengas meni siksi, että po. renkaat ovat samalta vuodelta kuin koko auto eli vuodelta 1999 ja kovettuneet. Rengasparissa oli täysi rähinä päällä. Hallissa oli kolme paikkaa, kaikissa auto, ja kolme miestä vahtoi niihin renkaita vauhdilla, vaikkei ole edes varsinainen sesonki.

Olen siis kiitollinen myös Rengasparin henkilökunnalle. (7.12.2012)