Mitä Jumala tuumii seksistä?

Siihen en saanut vastausta tiistaina, vaikka niin odotin.

Toissapäivänä eli tiistaina oli jälleen Filosofiakahvila, jossa aihepiiri on vuoden vaihteen jälkeen vaihtunutu taiteesta uskontoon. Tiistaina Teemu Raitisen olisi pitänyt alustaa aiheesta Jumala ja seksi pervoteorian silmin, mutta Jumalaan asti ei koskaan päästy vaan alustaja käytti kaiken ajan queer-teorian selittämiseen. Alustaja oli itse teologi, joten olin odottanut, että hän olisi puuttunut juuri tähän Jumala-aspektiin. Yleisöltä tuli kyllä mielenkiintoisia kysymyksiä kuten esimerkiksi se, että kun Raamatussa on käsketty lisääntyä ja täyttä maa, ja kun maa nyt on jo ylitäytettykin, niin mitäs Jumala tästä nyt tuumii, tai edes teologit.

Kuopiossa on jälleen menossa Venäläisen kulttuurin viikko, ja äsken kävimme kuuntelemassa Anna Ahmatovaa suomentanutta Anneli Heliötä ja Vysotskia kääntänyttä Antti Torvista.

Suurin osa maailman runoista on huonoja, ja ne, jotka ovat hyviä, vaativat niin paljon monitahoista paneutumista, että varsinkin vieraskielisen runouden kohdalla parasta on kääntää itse. Silloin tulee ajateltua, ja muutenkin kuin vain aivoilla. Olen Ahmatovaa ymmärtääkseni yrittänyt käntää häntä itse itselleni englannista.

Tässä uudessa Ahmatovan kootuissa runoissa on pitkälle yli 800 sivua.

Mielenkiintoista on, että Anna Ahmatova syntyi Ukrainassa, ja että hänessä virtasi myös tataari- ja kreikkalaisverta. Ja kyllähän hänen poikansa Lev Kumiljovin kohtalokin on ollut erikoinen.

Isäntä osti Ahmatovan kootut, ja siinäpä sitä on nyt lukemista. (25.2.2016)