Palmusunnuntaita

...toivotan täten kera pääsiäsimaatuskasarjan. Yksi näistä kylläkin on siipikarjan edustaja - en tosin osaa sanoa, mitä lajia.

Lähi-idän uusjaossa, kun minun näkökulmastani katsotaan, on kyse siitä, kummat ovat fiksumpia, sunnit vai shiiat. Miä olen tunnetusti shiialaismielinen, mitä ei pidä tulkita niin, että pitäisin shiiojakaan herran enkeleinä. Mutta kaikki islamilainen sivistys on peräisin niiltä alueilta, jotka ova tätä nykyä shiialaisia, eli muinaisen Persian alueelta, Irakin/Iranin/Uzbekistanin yms. tienoilta. Sieltä on lähtöisin myös meikäläisen kirjoituksen kehitys. Iranin vallankumouksessa 1979 jenkit heitettiin ulos ja päätettiin ryhtyä omatoimisiksi, mutta muualla Lähi-idässä länsimainen kolonialisaatio on jatkunut. Sunnit luottavat itsensä sijaan Länteen. Tokkopa Jemeniä pommittavien sunnihävittäjien puikoissa istuu yhtäkään sikäläsien alkuperäisväestön edustajaa, ja jos istuu, tämä on amerikkalaisten kouluttama. Tai israelilaisten. Ja ISIL sotii amerikkalaisilla aseilla, sekin.

Mutta ovat meilläkin menossa uusjaon alkusekunnit. Suuret ikäluokat eli välittömästi toisen maailmansodan jälkeen syntyneet, ne, jotka kiipesivät barrikaadeille 60-luvun lopussa, suunnittelivat yhteiskuntamme sellaiseksi, että menestymisen mahdollisuudet olisivat jotakuinkin niin yhtäläiset kautta kansakunnan kuin kuvitella saattaa, ja niin syntyi maailman tasa-arvoisin koulujärjestelmä. Idea oli hyvä ja toimi pitkään, mutta nyt se on pettänyt. Koulutuksella ei ole tätä nykyä enää mitään merkitystä, ellet siten ole pysynyt lääkäri–tuomari–diplomi-insinööri -linjalla.

Systeemin pilasivat insinöörit ja kauppamiehet. Seurauksena on ollut massatyöttömyys, joka kohdistuu vastoin kaikkia ennusteita etenkin hyvin koulutetuihin. Tällä saattaa puolestaan olla omat hyvinkin mielenkiintoiset seurauksensa. Nimittäin näitä työttömiä hyvinkoulutettuja saattaa olla pitkällä aikavälillä vaikea saada hyväksymään sitä, että he ovat jotenkin vähemmän oikeutettuja hyviin taloudellisiin ja sosiaalisiin asemiin kuin aivan samantasoisesti koulutetut lähimmäisensä, jotka ovat saaneet pitää taloudelliset ja sosiaaliset asemansa.

Niin pitkään, kun jaetaan sama arvomaailma, johon kuluvat taloudelliset ja sosiaaliset asemat, tilanne on vielä neuvoteltavissa. Mutta saattaa olla, että arvomaailmatkin eriytyvät.

Minä esimerkiksi en hyväksy kirjastojen automatisointia. En kertakaikkiaan käsitä, miksei voida maksaa palkkaa kirjastonhoitajille, mutta voidaan maksaa niille, jotka valmistavat palautus- ja lainausautomaateja, asentavat niitä ja huoltavat niitä. Myös kirjastojen automaatteihin käytettyjen raakaaineisiin käytetyt varat voitaisiin hyvin käyttää kirjastonhoitajien palkkoihin teollisen tuotannon raaka-ainekulujen sijaan.

Lisäksi minua ärsyttää teknologisoitumisesta aiheutuva suunnaton vaiva. Kun olin nuori ja läksin reissuun, mukaan tarvitsin hammasharjan ja kameran. Nyt, kun tulimme tänne Suonenjoelle, meillä oli iso kassillinen tietokonetta, iPadia, puhelinta ja kameraa, ja ennen kaikkea niiden latureita. Minä siis vielä sietäisin ne itse vehkeet, mutta niiden laturit. Näiden vempainten akut huononevat huononemistaa vuosi vuodelta, ja siksi niitä pitä ladata päivittäin. Ne ovat myös jatkuvasti epäluotettavampia, ja sitä mukaa, kun yhteiskunnasta tehdään riippuvaisempaa tuosta teknologiasta, ihmisten hermot menevät, kun vehkeet eivät kuitenkaan juuri koskaan toimi niin kuin niiden annetaan ymmärtää toimivan. Verkoissa on vähintään kerran viikossa jotain vikaa, ja varsinkaan täällä maalla verkkoa on muutama tunti päivässä, joten kaikki elämä kuluu sen päivystämiseen, milloin pääsee verkkoon hoitamaan jotain yhteiskunnan pakolliseksi määräämää asiaa, jonka yhteiskunta pakottaa vielä nimenomaan verkossa suorittamaan.

 

Olen harkinnut luopumista kuolemantuomion vastustamisesta. Se on ehkä pakko saada takaisin, ja sitä pitää soveltaa insinööreihin.

Olen kertakaikkiaan kyllästynyt siihen, että insinöörit ja kauppamiehet saavat määrätä yhteiskunnan arvot. Olen päivä päivältä vähemmän halukas leikkimään heidän kanssaan. Minkä takia yhteiskunta on järjestetty niin, ettei mistään muusta voi olla kiinnostunut kuin tekniikasta ja myymisestä? Tätä on jatkunut nyt maltillisimmankin arvion mukaan puolen vuosisataa, joten olen sitä mieltä, että systeemi voidaan muuttaa tarkalleen päinvastaiseksi seuraavan puolen vuosisadan ajaksi ja perustaa yhteiskunnana arvot vaihteeksi sille, mikä minua kiinnostaa. Toivon, että tästä lamasta tuolee todella syvä ja yhteiskunta nykyisessä muodossaan romahtaa. Sitten voidaan ruveta keskittymään todella mielenkiintoisiin asioihin. Kun yhteiskunnan rahat ovat niin loppu, ettei voida ostaa ulkomailta mitään, esimerkiksi tekstiielejä, päästään kehittämään nokkoskuitua. Mailmassa on tuskin mitään kiinnostavampaa kuin nokkoskuitu, ja sen paras piirre yhteiskunnallisesti on se, ettei sitä voida käsitellä teollisesti. (29.3.2015)