Patsaita ei pidä kaadella

Menneisyys ei muutu paremmaksi tuhomalla siitä kertovat kuvat.

Hesarissa oli taas tänään puhetta maailmaa ja myös Suomea villitsevästä innosta kaadella patsaita.

Muutama päivä sitten kerroin uukuniemeläisestä harmonitehtaasta ja siitä, että yhdestä siellä olleesta intarsiakalustosta oltiin mielestäni kiitettävästi jätetty renoveeraamatta kaksi tuolia, joista oltiin maalattu vanhalla kunnon Miranolilla tyhjänpäiväiset art deco -koristeet piiloon. Arvostan tätä 1970-luvun arvojen näkyviin jättämistä, sillä se muistuttaa siitä, miten käy, kun ihanteita aletaan läppäslmäisesti noudattaa. 70-luvulla ei intarsioita arvostettu, vaan mitä enemmän kapineet saatiin vaikuttamaan kiiltävältä muovilta, sen parempi – silloin.

Intarsioitten umpeenmalaajat eivät olleet omasta mielestään mitään pahiksia vaan edistyksen eturintamaa, sillä arvot olivat juuri muuttuneet. Kiiltävä maalipinta oli äkisti tullut arvokkaammaksi kuin art deco -tyylinen puuintarsia. Nyt pidämme heidän tekoaan helposti törkeänä, sillä arvot ovat muuttuneet – jälleen. Ja tokkopa ne lopettavat muuttumistaan.

Eilen kerroin Friedellin 1930-luvulla julkaistusta Uuden ajan kulttuurihistoriasta ja sen Napoleonin neroutta käsittelevästä jaksosta, josta mainitsin vain Napoleonin mielenhallintatekniikan. Koulussa toki opetettiin, että Napoleon oli maailmanhistorian mahtavin sotapäällikkö, mutta siltä osin minun on mahdotonta pitää häntä kovin suurena nerona, koska graafisena suunnittelijana olen tullut tutustumaan Charles Joseph Minardin vuonna 1869 laatimaan infograafiseen esitykseen Napoleonin Venäjän sotaretkestä. Siinä, totta vie näkyy, miten valtavalla joukolla, graafisen esityksen leveällä pinnalla, Venäjälle lähdettin, ja miten ohut viru sieltä tuli takaisin. Kuva ei ole kartta, mutta siinä näkyvät suhteelliset armeijan kulkusuunnat ja pakkastilanteen eteneminen. Henklökontaisesti en kykene pitämään henkilöä, joka tapattaa tällaisen määrän ihmisiä, kovin suurena nerona, mutta ymmärrän, että joku pitää, joskin joistain muista syistä, ja niinpä ymmärrän myös, että Napoleonille on pysytytetty patsaita. En hyväksy niiden kaatamista. Mutta onneksemme meillä on myös tämän Minardin infografiikka, joka muistuttaa meitä sotapäällikkönerouden hinnasta. Enkä hyväksy senkään tuhoamista.

Toki kyseinen graafi asettaa Napoleonin mielenhallintajärjestelmänkin erillisine asioiden laatikkoineen kyseenalaiseksi. Sillä ilmeisesti sotajoukot ovat olleet Napoleonin aivojen lipastossa eri laatikossa kuin vuodenaikojen säävaihtelut eri puolilla Eurooppaa ja se, että jossain lämpötilassa vesi jäätyy. (18.6.2020)