Puista

Aika monet minun, sunnuntaimaalarin, töistäni kuvaavat

puita. Eritoten yhtä eksemplaaria, joka kasvaa mökkirannassa ja jota katselen verannalla istuen.

Mondrian kuvasi puita.

 

Hänen mukaansa kasvu on väistämätön voima, joka kulkee puun läpi ja vaatii tilaa.

 

Kasvu on oikullinen, mutta tietyissä rajoissa säännönmukainen. Kasvu on paitsi kaunista, myös traagista, sillä kaiken elävän eli kasvavan pitää kuolla. Tästä traagisuudesta pääsi Mondrianin mukaan pakenemaan vain transsendentaaliselle tasolle, irrottautumalla ulkoisesta todellisuudesta.

 

Pelkistäessään puiden oksat ruudukoiksi, transsendentaalisiksi rakenteiksi, Mondrian kuvasi sitä, mikä puissa on kuolematonta. Kasvun ideaa.

 

Chuangtse kertoo puusta, joka on niin vänkyrä, että se on käyttökelvoton, ja siitä syystä se on varjeltunut kaadetuksi tulemiselta ja voinut elää rauhassa vanhaksi. Vastenmielinen ulkonäkö ja hyödyttömyys ovat Chuangtsen mielestä suurta viisautta.

 

Kiinalaisen maailmankuvan puuelementtiä vastaava tunne on viha, sitä vastaava sää on tuuli ja sen ilmansuunta itä. Lapsen ensimmäiset 7-8 vuotta ovat puuelementin aikaa, voimakkaimman kasvun aikaa.

 

Elementtien kaudet kiertävät läpi ihmisiän, ja seuraava puun kausi on naisilla 35-vuotiaasta eteenpäin, miehillä 40-vuotiaasta. (7.1.2011)