Räntäsadetta ja historiaa

Mukavat kirjat ovat loppuneet, ja olen lukenut jälleen Tony Judtin tosta Postwar.

Heti herättyä laitoin eilen hankituista aineksista lettutaikinan turpoamaan siksi aika, kun joogasin. Sitten hain sanomalehden, paistelin letut, vatkasin kerman - rehellistä kermaa eikä mitään terveyssotkua - ja keitin kahvit. Se vei juuri sen tunnin, mikä pitää olla syömättä joogan jälkeen. Siihen perustuneekin joogan painonhallintavaikutus: sitä ennen ei saa syödä kolmeen tuntiin ja jälkeen yhteen. Ei tule koko ajan mässytettyä.

 

Kahviteltuani jatkoin Tony Judtin Postwar -kirjan lukemista. Kirja on ollut minulla alussa jo pitkään, sillä todella kiinnostavat kirjat syrjäyttävät aina tämän lähinnä elämän kurjuudesta kertovan teoksen, vaikka se onkin kirjoitettu reippaaseen, populaarin sutjakkaan tyyliin. Tämän päivän Hesarissa oli useammassakin kohden puhetta Puolan lentoturmasta, ja minä luin mm. Puolasta lisää tästä käsillä olevasta kirjasta. Ja siitä, että kyllä ihmiskunnalle on koitunut suunnaton riesa Saksasta. Brittien piti saaman Saksalta sotakorvauksia 29 miljoonaa dollaria, mutta saksalaisten hengissä pitäminen sodan jälkeen maksoi briteille 80 miljoonaa dollaria vuodessa, mikä sai britit ilmaisemaan asian siten, että he ovat joutuneet maksamaan sotakorvauksia Saksalle.

 

Jostain paljastuu vielä asiakirja, josta ilmenee, että saksalaiset tekivät tämän kaiken suunnitelmallisesti ja tarkoitushakuisesti, siis sen, että huviteltuaan ja hävittyään oman sotansa laittoivat muun maailman maksamaan viulut.

 

Ja Itä-Euroopan maat, jotka ennen toista maailmansotaa olivat olleet läpeensä korruptoituneita takapajuisia seutuja, saivat siihen päälle ensin saksalaiset ja sitten vielä venäläiset. Olen menossa kohdassa, jossa kuvataan, miten Neuvostoliitto vakiinnutti asemansa noissa maissa…

 

Liekö tässä kirjassa mitään, mitä ei ennestään tietäisi, mutta kun koko roska on tässä lyhyesti ja koruttomasti kaikki samoissa kansissa, niin kyllähän pistää maailmanmeno kummastuttamaan. Varsinkin minun kaltaistani ihmistä, jota politiikka ei kiinnosta ja joka en siitä mitään ymmärrä ja joka olen oikeastaan päättänyt olla koskaan sitä ymmärtämättäkään, koska se on selvästi parempi ihmisluonnolle noin ylimalkaan.

 

Lisäksi olisi parempi, kun lukisin pelkästään taidehistoriaa. Mutta nyt minulla ei ole täällä pätkätyökotona mitään sellaista. Sen sijaan olisi kyllä Vanhan testamentin apokryfikirjat. Ja koko joukko kiinan, heprean ja arabian oppikirjoja.

 

Mutta Uukuniemi.infon sivujen web-kamerasta saattaisi päätellä, että Pyhäjärvestä lähtevät vielä vapuksi jäät. Muistanpa eloisasti erään vapun, kun söimme Uukuniemellä brunssia mökkinaapureiden jäälle kantaman pirttikaluston ääressä. (18.4.010)