Suomen jako

Kaikki maailman prekariaatti, yhtykää!

Olen tässä makustellut vaalitulosta. Vaikka kaikki nyt kilvan ilmoittavat, etteivät usko kenenkää elävän missään Soinin määrittelemässä kuplassa, niin kaikkihan tosiasiassa elävät – ja varsinkin Soini, ja hänen kuplansa lienee se kaikkein ahtain.

Vaikka en usko, että on ikinä ollut mitään mystistä yhtenäistä Suomen kansaa, tässä 90-luvun laman jälkeen on kyllä eletty kohtalaisen vaimeiden ristiriitojen vaihetta. Tuo vaalitulos tosiaan kuitenkin kertoo, että Soini ja Sipilä pyrkivät nyt kaikin keinoin sulkemaan aika ison osan suomalaisista ikään kuin suomalaisuuden ulkopuolelle (esimerkiksi minut). Minulla ei ole kertakaikkiaan yhtään mitään yhteistä sen enempää Juha Sipilän kuin Timo Soininkaan edustamien arvojen kanssa. Odotankin tässä, että he rupeavat organisoimaan keskitysleirejä, joihin minun kaltaisiani ruvetaan rahtaamaan.

On ihmetelty, mihin Kokoomuksen äänet hävisivät. Vihreiden kääntyminen teknologiauskovaisiksi toi heille kovasti sellaisia nuoria äänestäjiä, joka ennen tätä uutta uskontunnustusta äänestivät kokoomusta, väitän minä. Kokoomusta äänestämään ovat jääneet periaatteessa kokoomulaisista nuorista lähinnä susanna kosket sun muut hänen kaltaisensa äärimmäiset kovanaamat.

Sipilä ja Soini tulevat epäonnistumaan työpaikojen luomisessa, ja tämä johtuu siitä, että palkkatyö on katoavaa kansanperinnettä. Suuryrityksiin varmaan palkataan vastakin huippuasiantuntjoita, ja jokunen virkamieskin tarvitaan, mutta suurin osa perinteisesti palkkatyöstä leipänsä repineistä joutuu itsenästyöllistäjien prekariaattikastiin. Jään jännittyneenä odottamaan, miten vasemmisto reagoi tähän työelämän muutokseen. (26.4.2015)