Syyriasta Jemeniin

Huomioni on siirtynyt Syyrian sodasta Jemenin edesottamuksiin.

Ollaan mietitty, uskaltaako sitä tulevana kesänä suorittaa jo perinteeksi muodostunutta joka kesäistä Venäjän matkaansa. Venäjän ja Euroopan välit kun ovat pahasti kärjistyneet. Saattavat vaikka sulkea rajan, kun ollaan paraikaa sillä puolen. Tai menepä tietämään, vaikka EU-passilla siellä liikuessaan pääsisi jo tätä nykyä hengestään.

Ja sitten toisella puolen Venäjää...

The Guardianissa oli jokunen päivä sitten juttu siitä, miten Tadzikistanissa on kielletty islamilaisilta kalskahtavat nimet ja miten ISIL värvää Moskovassa siellä töissä käyviä tadzikkimiehiä. Nämä ovat helppoja värvättäviä, sillä venäläiset kohtelevat huonosti vierastyöläisiään. ISIL siis työntää kalifaattinsa rajoja Venäjän suuntaan. Venäjä onkin sekä kaukaa viisaasti että Länteen päin huonontuneiden väliensä pakosta parantanut jo ennestää melko hyviä suhteitaan Iraniin.

Länsikin on lähtenyt mukaan tähän Iranin suhteiden kilpajuoksuun. Yhdysvallat oli suora syyllinen siihen, että Iran ajautui uskonnolliseen vallankumoukseen. Mutta nyt sunnalaiset arabimaat ovat osoittatuneet Yhdysvaltain mielestä huononpuoleisiksi kumppaneiksi, joka sekin kyllä on amerikkalaisten omaa syytä, mutta nyt jenkit kuitenkin ovat kallistumassa kilpailemaan Venäjän kanssa Iranin suosiosta.

Iran kilpailuttaa kosijoitaan toisiaan vastaan Jemenissä. Se on hyvä kenttä tähän tarkoitukseen, sillä globaaleilla tavan tallaajilla eli kansainvälisillä median kuluttajilla ei ole siihen mitään henkilökohtaisia kantoja eivät he siis voisi siitä vähempää välittää huolimatta ihmisoikeusjärjestöjen hyvinkin suuresta välittämisestä. Niinpä Jemeniin liittyen voidaan mainiosta järjestää tällainen kilpakosijain kaksintaistelu, jossa nähdään, mitä nämä todella ovat luontojaan.

The New York Timesissa, johon suurvallan mediana pitää tietenkin aina suhtautua hiukan varauksellisesti, oli taannoin mahdottoman hyvä infograafinen esitys Jemenin tilanteesta, ja tätä oltiin päivitetty toissapäivänä, jolloin siihen oltiin tehty yksi aika iso korjaus - tämän virheen takia en kirjoittanutkaan siitä aikaisemmin. Sivumennen sanoen olen sitä mieltä, että journalismin pitäisi mennä nimenomaan tuohon suuntaan. Tai ei 'journalismin', sillä se viittaa päivittäin ilmestyvään sanomalehteen - pikemminkin toivoisin, että ilmestyisi kahdesti kuussa aikakauslehti, jossa olisi numeerisiin tietoihin perustuvia infograafisia menetelmiä hyödyntäen selvitetty viimeksi kuluneen kahden viikon maailmameno.

Mutta takaisin Jemeniin. Saudijohtoinen liittouma, johon silmäänpistävästi ei kuulu Oman, on pommittanut Jemeniä amerikkalaisilla ammuksilla, joista on oikein kuviakin, joiden lähteeksi NYT mainitsee Human Rights Watchiin. Yhdysvallat on sekaantunut Jemenin tilanteeseen jo vuosia, ilmaiskuja on tehty ainakin vuodesta 2009. Iskut ovat kohdistuneet alueella, jolla Al-Qaida toimii, ja tämä alue ulottuu karkeasti sanottuna Jemenin rannikon keskiosasta sisämaahan päin muuten jokseenkin tasaisesti puoleen väliin maata paitsi paria piikkiä. Piikit sojottavat kohti luodetta, joka on shialaista aluetta.

Tämä luoteisosa nykyistä Jemeniä oli vuoteen 1990 itsenäinen valtio nimeltä Pohjois-Jemen. Ja alue on shiialainen. Kaakkois-Jemen, Hadramawtin alue, on pinta-alataan suurempi ja sunnalainen. NYTin infograafinen kartta iskuista herättääkin kysymyksen, pommittavatko amerikkalaiset Al-Qaidaa vai Al-Qaidan kanssa shiioja. Po. kartan mukaan osa amerikkalaisten iskuista kun on kohdistunut vain shiialaisille alueille, joilla Al-Qaida ei toimi ollenkaan. Iskut on tehty modernin sodankäynin vakiintuneeseen tyyliin siviilikohteisiin kuten toreille, kouluihin, moskeijoihin, asuinrakennuksiin ja terveysasemiin.

Luoteisosasta - eli entisestä Pohjois-Jemenistä - ihan siellä äärimmäisestä kulmasta vasten Saudi-Arabian rajaa, ovat lähtöisin houthit. He ovat kasvattaneet toiminta-aluettaan ripeään tahtiin, minkä kyllä ymmärtää shiialaisella seudulla, jolla sunnit ovat pitäneet jöötä 25 vuotta. Kuluvan vuoden 2015 maaliskuussa he ulottivat vaikutusalueensa satamakaupunki Adeniin, joka ei enää kuulu vanhaan Pohjois-Jemenin alueeseen, mutta kuuluu siihen läntisen Jemein alueeseen, suurin piirtein pystyn suorakaiteen muotoiseen, jolla asuu valtaosa maan 24 miljoonasta asukaasta, joista siis puolestaan valtaosa on shiioja.

Siitä itään on alueellisesti laajempi mutta harvaan asuttu sunnalainen osa Jemeniä, ja samaan suuntaan rajan yli itään tullaan Omaniin, jossa on vallalla hiukan omintakeinen mutta shiialaisensutjakka versio islamista.

Olojen muututtua sekaviksi ISILkin on kiinnostunut alueesta.

ISILin ja Al-Qaidan välillä on huomattavia eroja, ja nämä ovat yhä enenevämmässä määrin ISILin 'hyväksi'. Al-Qaida on ollut tarkka sotureidensa kansallisuudesta tai alkuperäisestä taustasta kun taas ISIL päin vastoin pyrkii rekrytoimaan ulkomailta riippumatta etnisistä taustoista tai islamin opin tai elämäntavan tuntemuksesta. Ja sitten porukka vain pannaan kuosiin kerralla ja kaikkien elämän ja yhteiskunna alueiden osalta. Al-Qaida haluaa palata vain perinteiseen uskonnolliseen elämäntapaan eikä se ole kiinnostunut yleisestä yhteiskunnallisesta infrastruktuurista kunhan vain noudatetaan shariaa.

 

ISILin kouluissa sitä vastoin on säilytetty luonnontieteet opetusohjelmassa. Se rekrytoi sotureiden lisäksi opettajia ja insinöörejä. Se on kiinnostunut yhteiskunnan orgnisoitumisesta ja siitä, miten shariaa ja sunnaa käytännössä järjestelmällisesti sovelletaan/tullaan soveltamaan sen alueella, kun Al-Qaidalla ei käsittääkseni ole mitään tämäntyyppisiä ohjelmia. Kehitteillä olevat järjestelmät ovat länsimaisesta näkövinkkelistä äärimmäisen vastenmielisiä esimerkiksi naisten aseman suhteen, mutta ne ovat kuitenkin kehitteillä olevia järjestelmiä, mikä lisää ISILin vetovoimaa myös koulutetun väen silmissä. Jonkin verran kiinnittää huomiota, että terveydenhoidosta ISIL ei näytä olevan kovinkaan kiinnostunut. En ole kuullut, että se rekrytoisi lääkäreitä. Päinvastoin olen kuullut, että ISILin sotilaat kieltäytyisivät sairaanhoidosta.

Tässä yhteydessä pitää muistaa, että perusteilla olevat yhteiskunnat ovat kiinnostavampia kuin vakiintuneet. 'Valmiidenkin' yhteiskuntien älykkäät ja/tai koulutetut ihmiset ovat kiinnostuneita organisaatiomuutoksista, kun taas suorittavan tason ihmiset eivät ole. Muutokset ovat suorittavan tason henkilöstölle aina vain riesa. Siispä suorittavan tason ihmisiä on Lännessä korvattu koneilla ja laitteilla, mikä on johtanut länsimaissa massiiviseen työttömyyteen. Nyt ei sitten enää ole organisoimistakaan, kun kaikki koneille soveltuva työ on jo niille siirretty.

Näitä ongelmia ei ole ISILin hallinnoimilla alueilla, ja näistä syistä se alkaa olla varsin attraktiivinen. Sillä on tarjottavana koulutetuille henkilöille mielenkiintoisia tehtäviä. Tähän asti se on vetänyt puoleensa lähinnä tappelunhalauisia hihhuleita ja psykopaatteja, mutta sitä mukaa, kun tieto sen työn alla olevasta sosiaalisesta infrastruktuurista leviää, se alkaa vedota toisentyyppisiin(kin) ihmisiin.

Sen toiminta alkaa siinä mitassa muistuttaa Muslimiveljeskunnan toimintaa, etten ihmettelisi, jos ISIL ja Muslimiveljeskunta sulautuisivat tosiinsa. Tässä yhteydessä muistutan, että ennen kuin ISIL julisti kalifaattinsa, Lähi-idän medioissa povattiin kalifaattia, joskin sen johtajaksi arveltiin Turkin Erdogania, joka on Muslimiveljeskunnan mies. Noihin samoihin aikoihin tein infograafista Lähi-itä -pläjäystäni, jossa pistää terävästi silmään se seikka, että käyttämilläni muuttujilla Turkki ja Iran ovat aivan 'samamuotoisia'. Turkki on Nato-maa, mutta amerikkalaiset ovat vähän hermostumassa siihen sen ambivalenteista menettelytavoista Syyrian sodassa. Ja nyt sitten kositaan Venäjän kanssa kilpaa Irania.

Iran on tullut toimeen Muslimiveljeskunnan kanssa. ISILiä vastaan se puolestaan sotii (Syyriassa ja) Irakissa. Jos minä olisin iranilainen, minua kiinnostaisi kovasti, minkä linjan Venäjä ja Yhdysvallat ottavat tässä sotkussa. Siis todella ottavat eivätkä vain höpise tyhjää. Ja sitä voi testata Jemenillä. Ja sitten Jemenillä voi käydä kauppaa. Siitä voi vaikka muodostua huomenlahja.

Egyptissä on Muslimiveljeskuntaa edustava syrjäytetty presidentti vankilassa odottamassa, milloin pääsee takaisin valtaan, ja silloin on kierros ummessa Saudi-Arabian, Qatarin (joskin Qatarissa on kannatusta Muslimiveljeskunnalle), Yhdistyneiden arabiemiraattien, Bahrainin, Jordanian ja Kuwaitin ympärillä. Siis jos Jemenistä tulee Iranin huomenlahja.

Eli kun suurvaltojen kerrotaan neuvottelevan keskenään Iranista, ne saattavat tosiasiassa neuvotella Jemenistä. Tai mistäs minä tiedän. Kunhan suorittelen infograafisia sormiharjoituksia Kallaveden rannalla nojatuolissa.

Kurdistaniin minä en usko edelleenkään. (13.5.2015)