Taas yksi vuosipäivä

Olemme sinnitelleet vuoden kuolemasarjan jälkeen.

Tänään tulee kuluneeksi tasan vuosi anopinkin kuolemsta.

Me menetimme vuosi takaperin vajaassa viidessä kuukaudessa kolme lähiomaista. Tämä ei tapahtunut Mosulissa eikä Domaskoksessa vaan hyvinvointivaltio Suomessa. Niitä pommeja paiskautui niskaan solkenaan emmekä päässeet niiltä suojaan minnekään. Kaksi tapahtui jotakuinkin luonnollisesti, mutta yksi näistä kuolemista oltaisi voitu ehkä vältää, jos työterveydenhoito ei olisi ollut yksityisessä jättifirmassa vaan hallussa samalla julkisella toimijalla kuin sosiaalipuolikin.

Lääketiede syyllistyy suureen typeryyteen, kun pitää itseään soveltavana luonnontieteenä. Se on sosiaalitiede ellei jopa uskonto, joka yrittää paeta ongelmia pistämällä päänsä biologiaan. Puhtaasti luonnontieteen kanssa lääketiede on tekemissä vain, kun syntyy joku epidemia tai joltakulta on jalka poikki tms. Kaikissa muissa tapauksissa 'sairaus' johtuu psykososiaalisista syistä, ja saattaa johtua silloinkin, kun joku on mennyt ottaman riskin katkaista sen jalkansa. Ja niinpä tässä sote-uudistuksessa on turhaan nyt unohdettu se 'so' tuossa sotessa.

Ja oli siinä veljeni tapauksessa työterveydenhoidon suhteen pari outoa yksityiskohtaakin...

Vaikka oudointa oli tietenkin se, että veljeni pani niin suuresti pahakseen, ettei maailma ollut tillilleen sellainen kuin hän olisi halunnut. Ja kuitenkin hänen elämässään oli niin paljon hyvää, enemmänkuin monien muiden. Paremmin hänellä ulkoisilla mittareilla mitattuna meni kuin minulla! Joten tavallaan voidaan sanoa, että hän tukehtui ylpeyteensä. Se varmaan on ekstroverttien pahe. Heillä kun ei ole kuin ulkoinen elämänsä ja sosiaalinen suosionsa. Introverteilla on myös sisäinen maailma, joka ilmeisesti ainakin jonkin verran suojaa ulkoisten kolhujen vaikutuksilta.

Sataa sankasti lunta.

Viime viikonloppuna satoi lunta ja vettä, salamoi ja myrskysi. Sunnuntaina oli yksi suvantopaikka erilaisten säiden keskellä, ja siinä välissä leikkasin kirsikka- ja omenapuut. En muista, tuliko niitä leikatuksi viime keväänä ollenkaan, ja nytkin taisi jäädä liian myöhään. Ehkä otin viime vuonnakin edes jonkun oksan maljakkoon. En tosiaankaan muista. (28.3.2017)