Uukuniemeläisharmoneita

Uukuniemen ainoa tehdas.

Uukuniemellä ei ole koskaan ollut suuremmin teollisuutta, mitä Juvonenkin Uukuniemen historiassa päivittelee, ja jotenkin uukuniemeläistä eetosta kuvaa, että jos joku tehdas sitten oli, niin se liittyi jotenkin taiteelliseen toimintaan. Niinpä onkin luontevaa, että Uukuniemen ainoa selkeästi tehdas on ollut urkuharmonitehdas.

Sen tuli perustaneeksi vuonna 1903 Antti Juho Tiainen nautittuaan ensin opetusta harmonin valmistuksessa Tampereella ja Sortavalassa. Aluksi tuotanto tapahtui kotitilalla, sillä samalla, jonka saunassa oli syntynt jo enimmäinen urkuharmoni aikanaan harrastusmielessä. Erityinen verstas rakennetti vuonna 1914  Rauhalanmäkenä tai Verstanmäkenä tunnetulle paikalle.

Tehdas oli alusta lähtien hyvin omavarainen. Puutavara saatiin pääosin omista metsistä. Varsinkin alussa Antti teki kaiken itse omakätisti, myös työkalut. Antin veli Heikki veli toimi metalliseppänä ja takoi paitsi työkalujen metallisosat myös suunnitteli tehtaan voimansiirtoon tarvittavat laitteet. Tehdas nimittäin koneistettiin jo 1920-luvun alussa. Urkuharmonien kultakaudella 1920-luvulla jouduttiin kuitenkin  turvautumaan ulkopuolta palkattuun työvoimaan, jota parhaimillaan oli kahdeksan puuseppää,

Oheisen kuvan ylempi hääkutsu on itsensä tehtailija Antti Juho Tiaisen vihkiäisiin, ja kun sitä vertaa alempaan, hänen poikansa Väinön hääkutsuun, huomaa, miten 30-luvun lähestyessä muotokieli muuttuu ettenkö sanoisi vanhakantaisemmaksi. Kyllä Antti Juho Tiasen häihin kutsuttiin graafisesti modernimmalla kortilla. Kortit löytyivät omasta valokuva-albumistani.

Pikkuserkkuni Petrin mukaan designin muutos näkyi itse harmoneissakin, ei vain suvun hääkorttitrendeissä.  Itsensä perustajan soittimet kuulemma "ovat aika jylhiä, koristeellisia joskin niukalla tavalla. Hänen aikanaan eli 1910- ja 20-luvuilla kielet tilattiin Amerikasta ja ne soivatkin aika eri tavalla kuin myöhemmin Väinön aikaan tehdyt harmonit". Antti Juho Tiaisen kuoltua 1931 hänen työtään jatkoivat nimittäin pojat Väinö ja Eino, tehtaalla etenkin Väinö ja tämän poika Pentti.

Einosta puolestaan tuli Viipurin musiikkiopistossa suoritettujen opintojen jälkeen kanttori Uukuniemen seurakuntaan eli hän keskittyi soitinvalmistuksen ohella myös soittamiseen. Ei hän harmonien valmistusta suinkaan hylännyt. Eino Tiainen asui nykyisin Vanhaksi kanttorilaksi kutustussa talossa, missä hänellä oli oma vestas, ja sekkuni Kari muistelee, miten oli siellä nähnyt elämänsä ensimmisen kerran amerikkalaista punapuuta. Mutta kun Kanttorilaa ei suostuttu hänelle myymään omaksi, hän osti Pikku pappilan eli Uukuniemen kappalaisen pappilan rakennukset.

Oman työn osuus harmonien valmistuksesta väheni tehtaan historian loppua kohti, ja vaikkapa reksiteritappeja ei valmistettu itse. Kieliä alettiin Amerikan sijaan tilata Saksasta ja DDR:stä. Petriltä saadun tiedon mukaan myöhemmät harmonit olivat muotoilultaan yksinkertaisia, suurimmalta osaltaan kouluille toimitettavia edullisia perusharmooneja. "Luksusmalleja" ei kai enää myöhemmin valmistettu, Petri arvelee.


Tiaisen urkuharmonitehdas sai yhteensä kolme Suomen Messujen laatukultamitallia vuosina 1922, 1930 ja 1955.  Kuulemma Väinön pojanpojalla Sakari Tiaisella on edelleen tallessa soitin, joka oli näyttelysoittimena Suomen Messuilla ja josta on Oskar Merikannon allekirjoittama palkintodiplomi.


Koska määrälläkin on väliä, todettakoon, että tehtaasta valmistui sen olemassaolovuosina 1903-1977 yhteensä 2000 harmonia, huippuvuonna 1928 82 kappaletta. Tiaisen harmonitehtaassa tehtyjen lisäksi Eino Tiainen rakensi omalla verstallaan n. 300 soitinta, ja Eino se sitten teki sen Uukuniemen viimeisen harmooninkin vuonna 1978. Eino Tiaisen erikoisuus olivat visakoivusta valmistetut harmonit. Sotavuosina toiminta oli hiipunut väliaikaisesti materiaalipulan takia, mutta 1960- ja -70 -luvulla sähköurut ja pianot tulivat harmonien tilalle koteihin ja kouluihin, joten tilaukset loppuivat.


Harmoninvalmsituksesta tuli Uukuniemellä kohtalaisen yleinen harrastus, sillä muutamat kyläläisetkin rakensivat itse itselleen oman soittopelin. (8.1.2018)