Yhdessä jaetut järjettömyydet

Luonnontieteet ovat huonoja. Järjettömyyksistä on paljon enemmän iloa, jos on toisaalta harmiakin. Mutta luonnontieteistä ei ole mitään iloa, joten järjettömyydet hakkaavat luonnontieteet mennen tullen.

Tuossa männävikolla Hesarissa alettiin yksi päivä perustella Syyrian kaasuiskuja Assadin toimesta totetutetuiksi sillä, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu oli napannut puhelun, jossa Syyrian puolustusministeriön virkamies oli hätääntyneenä vaatinut Damaskoksen kaasuiskuille selitystä kemiallisten aseiden yksiköltä. Tjaa. Jos minä kuulisin puolustusministeriön virkamiehen hädissään kyselevän kaasuiskuista kemiallisten aseiden yksiköltä, minä tekisin sen johtopäätöksen, etteivät ne ainakaan tuon ministeriön virkamiehen määräämiä olleet, sillä jos olisivat olleet, hallituksen ei tarvitsisi niistä hätääntyneenä kysellä. Arvelinkin ensin, että kyseessä oli Hesarin taholta jonkinlainen käännösvirhe tms., mutta sama asia toistettiin seuraavana päivänä eli yön yli nukuttua.

Vastaavasti Obama katsoi taannoin, että iskut Syyriaan edistäisivät Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta. Sitäkään on tällaisen tavan talliaisen vaikea pelkästään karttaan katsomalla käsittää.

(Suomeen tarvittaisiin sanomalehti, jossa väitteet perustellaan.)

Koska noita vätteitä ei ilmeisesti voida järjellä eikä luonnontieteellisin kuten maantieteellisin syin perustella, niitä onkin pidettävä uskonnollisina.

Minä nimittäin lähestulkoon valaistuin siitä viime viikolla Ylen näyttämästä Göbekli Tebe -dokumentista. Siinä uskonnon funktioksi määrittyi me-käsityksen luominen ja kehittäminen väsäämällä jotain sellaista yhteistä kuten temppeleitä sellaisten yhteisten käsitysten ympärille, joita ei voida havainnoilla tai järjellä perustella.

Olen kovin yrittänyt keksiä jotain loogista selitystä sille, että Yhdysvallat kerran toisensa jälkeen survoutuu tökkyröimään Lähi-itään. Toistaiseksi olen keksinyt noille eri tökkyröinneille vain yhden yhteisen nimittäjän: sotilaallisten interventioiden kohteet ovat aina ei-sunnalaisia. Jostain syystä Yhdysvallat on valmis häpäisemään itsensä kerran toisensa jälkeen kunhan vain saataisiin koko Lähi-idästä ehkä Israelia lukuunottamatta yhtenäisesti sunnalainen.

Amerikassahan ei ole valtionkirkkoa tms., vaan siellä kaikenkarvaiset uskonnolliset yhteisöt kilpailevat vapaasti sieluista niin, että eräs Raamattu-vyöhykkeeltä kotoisin oleva henkilä kertoi minulle sikäläisissä kaupungeissa olevan kirkkoja saman kadun varrella kymmenittäin. Nämä ovat yleensä klavinismista erkaantuneiden lahkojen kuten baptististien ja helluntailaisten yms. seurakuntien kirkkoja. Ja vanhan ystävämme Max Weberin mukaan klavinismi oli kimmoke kapitalismin todelliseen nousuun - vaikka varhaiskapitalismia oli esiintynyt, sitä vastaan olivat aiemmin jotkut uskonnolliset yhteisöt kuten kerjäläisveljestöt kapinoineet. Kalvinismi synnytti kristillisperäiset kirkot, joissa omaisuuden kokoamiseen ja sen sijoittamiseen aina vain suurempien omaisuuksien kartuttamiseksi ei suhtauduta enää vähääkään kriittisesti vaan päin vastoin, mitä suurempi omaisuus, sitä varmempi taivaspaikka, sillä Jumala antaa näiden uskonnollisten lahkojen mukaan valituilleen merkiksi maallista hyvää. Näissä reformoidun suunnan lahkoissa kuten luterialaisuudessakin pelastus tapahtuu pelkästään uskon perusteella, eikä esimerkiksi hyvillä teoilla ole asian kanssa mitään tekemistä. Baptisimi ja helluntailaisuus ovat kohtalaisen myöhäisiä reformaation versioita, ja niitä voidaankin pitää reformaation reformaationa.

Saudi-Arabian sunnalaisuuden äärimuoto wahhabilaisuus on vähän vastaavasti eräänlaista islamilaista uskonpuhdistuksen uskonpuhdistusta. Shiialaisuus on islamin ortodoksiaa eli vanhin muoto, jota sitten puhdistettiin sunnalaisuudeksi ja sitten vielä uudelleen wahhabilaisuudeksi, noin karkeasti sanottuna. Ökyrikkaat saudit tukevat tosin Muslimiveljeskuntaa, vaikka Muslimiveljeskunnalla on sanomassaan jonkinlaista sosiaalista omaatuntoakin, mitä wahhabilaisuudessa ei ole, mutta Muslimiveljeskuntakin on eräänlaista 'puhdistettua' sunnalaisuutta. Wahhabilaisuus tulee siis myös sosiaaliselta eetokseltaan lähelle amerikkalaisia fundamentalistilahkoja upporikkaine televisiosaarnaajineen.

 

Saudien ja amerikalaisten välillä on siis jotain yhteistä uskonnollisessa mielessä, ja tästä johtuneekin, että amerikkalaiset - ulkopuolisen silmin nähtynä täysin absurdisti - tukevat äärisunnalaisuutta. Onko joku kuullut jenkien paheksuvan joskus Saudi-Arabian ihmisoikeusoloja? Siellä on vallalla sharialaki ja todellakin kivitellään ihmisiä kuoliaiksi, ja vaikka isät raiskailevat tyttäriään ympäri maailmaa, muualla siitä sentään rangaistaan, mutta sharian puitteissa ei. Sharian mukaan perheen naiset ovat perheen isän omaisuutta, jota hän saa käyttää niin kuin haluaa, vaikka raiskata kuoliaaksi, mitä Saudi-Arabiassa ainakin Al-Jazeeran mukaan tapahtuukin. Mutta jostain syystä tämä ei amerikkalaisia häiritse, vaikka heitä häiritsevät kovastikin kiinalaisten ihmisoikeusongelmat.

Jäämme odottamaan, milloin jenkit ja saudit ryhtyvät me-henkensä kehittämiseksi rakentelemaan jonkinlaisia yhteisiä 'temppeleitä'. Niin pitäisi ruveta ihan kohtapuoleen tapahtumaan, jos tuon Göbekli Tebe-dokumentin tekijäin hypoteesi pitää paikkansa.

Maailmassa on niin monenlaisia järjen ulottumattomissa olevia tekoja. Kävin tosiaankin tuossa viime perjantaina pitkästä aikaa ortodoksikirkossa, ja kiinnitin huomiota ihmisten habituksiin. Ne olivat radikaalisti erilaiset kuin luterilaisessa kirkossa. Kuka tahansa kykenee kiinnittämään huomiota näiden kirkkojen erilaisiin esteettisiin arvoihin. Kapitalismin synnyttäneissä protestanttisissa ja reformoiduissa suunnissa minimialismi on hyve. Me-käsityksen ylläpitämiseen ei tuhlata krumeluureja, vaan nekin rahat sijoitetaan käytännön bisneksiin. Rakennukset designautetaan jollakulla ammattilaisella, että mahdollisimman suuren seurakuntalaisjoukon energia voidaan sijoittaa kaupallisesti tuottavampiin töihin eikä mihinkään kirkonkoristeluun.

Ortodoksipuolella esteettiseen asuun sijoitetaan toisella tavalla. Ortodoksissa kirkoissa (kuten katolisissakin) on osia eri tekijöiltä. Ikoneita voi olla ties miten monelta maalarilta, ja ikonostaasin raamit on suunnitellut joku aivan eri henkilö. Ja kirkon arkkitehtuurin. Ja tekstiilit. Panagioita voi olla vaikka miltä aikakausilta, samoin suitsutusastioita ja kandelaabereita. Luterilaiset kirkot sitä vastoin pyrkivät olemaan mahdollisimmaan vähäisen kokkimäärän soppia. Enpä ihmettelisi, jos löytyisi luterilainen kirkko, jossa kaikki alttaritauluja, ovenkahvoja ja kirkkotekstiilejä myöten olisi yhden suunnittelijan päästä.

Ei puhettakaan, että luterilaisen kirkon portinpielissä olisi sellaiset kukkaistutukset kuin Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraalin ovensuussa. En tiedä, miten ne tosiasiassa ovat syntyneet, mutta enpä ihmettelisi, jos seurakuntalaisrouvat olivat keräilleet omista pihoistaan jokainen jonkun perennan ja ne oltaisiin sitten koottu niihin isoihin sammioihin ja seinustoille. Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraalin pihapiirissä nimittäin on taatusti jokaikinen perenna, joka Suomessa kasvaa, ja ne ovat niin tiuhassa, että rikkaruohojen kitkemiseen ei ole mitään tarvetta.

Vaikutelma on sama kuin Pietarisa Aleksanteri Nevskin lavran puutarhassa. Kukkia tosiaan on. Ja vaikutelma on sama myös Repinin taulussa Ristisaatto Kurskin kuvernementissa. Tuossa maalauksessa kulkueeseen on otettu koristeeksi jokaikinen löytynyt kaunis nauhan pätkä; kaikki ristisaattoon osallistujat osallistuvat kauneimmalla, mitä heillä on, jos ei muulla, niin kauneimmalla hartaudella ja rampa poika jopa päättäväisyydellä, joka uhmaa vähemmän hurskaan munkin tai pappismiehen rumaa auktoriteettia.

Tuloksena on jotain, mikä uskonpuhdistuksen esteettisistä lähtökohdista on mautonta. Mutta ei se mitään. Suurin osa maamme hyvän maun ammattilaisista eli taiteilijoista on jostain syystä Idän kirkon puoleen kallellaan. 'Huono maku' voi joskus olla parempi kuin hyvä. Ja kuten perjantaisen konsertin eräässä veisussa todettiin, köyhyydessä voi avatua suurempia rikkauksia kuin rikkaudessa.

Pyhän Nikolaoksen katedraalista on muistettava aina muistuttaa, että sen kellot valatti Bobrikov (josta noin muuten on Suomen historiassa vähänlaisesti hyvää sanottavaa) Venäjän armeijan materiaaleista, ja tämä lienee maailman historian ainoa tapaus, kun aseet on valettu ei ainoastaan auroiksi vaan suorastaan kirkonkelloiksi. Meillä täällä idässä nimittäin valetaan aseista auroksi vasta se, mikä kirkonkelloista jää yli, jos jää, ja se on oikein, se.

Turhuus. Se on ainoa asiaryhmä, josta tosiaankin on iloa.

Olen taipuvainen pitämään kaikenlaista perennankasvatusta täysin turhana ja vain esteettisesti motivoituna, siis täysin epäreformoituna ja epäluterilaisena. Ja siksi äärimmäisen tarpeellisena.

Minua ja Elmoa yhdistää yksi seikka, ja se on tämä ateistinen ortodoksisuus.

Olenkin tässä muuten juuri viikonloppuna jakanut anopin pihamaan kasveja istutellen niitä sitten eri paikkoihin. Esimerkiksi se keinun lähettyvillä oleva kasvi… Arvi arveli, että se olisi ukontulikukka, mutta ilmeisesti se ei ole, sillä ukontulikukassa on pötkylämäinen kukka, mutta siinä keinunvierustan kasvissa on sellainen epämääräinen läjä. Se voisi ehkä olla jättitulikukka.

Tuo kasvi kiinnitti huomiotani jo nuoruuteni päivinä. Oheinen valokuva on suurin piirtein 30 vuoden takaa eli niiltä ajoilta, kun olin nuori nero ja tein taidetta, ja kuva esittää mainittua kasvia.

Nyt irrotin po. kasvista pari sen synnyttämää 'lisuketta' ja vein kiven juureen, missä oli ennestään raparperi, tuo oivallinen perenna, jossa on näyttävät lehdet.

Vein sinne myös saksankirveliä, joka on sekin melkoinen hirviökasvi, siinä toivossa, että se pitää leskenlehdet, horsmat ja nokkoset ja ehkäpä jopa lupiinitkin kurissa. Saksankirveli on kaunis koiranputken näköinen kasvi. Ja koiranputki jos mikä on kaunis!

Kuulin Kaisulta, että piparjuuren pitäsi kukkia valkoisin kukin. Se ei ole meillä kukkinut, mutta taidanpa tuossa syksymmällä napsaista palan sitäkin siihen kiven juureen, vähän valoisammalle paikalle. Ja tähän isojen kasvien ryhmään saan toivottavasti vielä Aililta sen isolehtisen kuunliljan.

Jos kaikki tuo onnistuu, sitten se kulmaus on kyllä hieno ja niin ortodoksinen! (2.9.2013)