Graafinen suunnittelu utopiana

Graphic Designers - All Men Are Brothers. He, Jianping, ed. Antwerpen 2008.

Jianping Hen kirja Graphic Designers - All Men Are Brothers esittlee 108 graafista suunnittelijaa. Miksi juuri 108? No, Kiinan Song-dynastian aikoihin (1010-1063 j.a.a) tämän verran Hen Robin Hoodiin vertaamia sankareita ja sankarittaria hermostui keisarin hallintoon ja perusti oman ihanteellisen, veljeydelle perustuvan järjestönsä nykyisessä Shandongissa sijaitsevalle Liangshan-nimiselle vuorelle.
 

Hen mielestä kaikilla hänen tässä kirjassa esittelemillään graafisilla suunnittelijoilla on työnsä pontimena utopian luominen kuten muinoisilla Liangshanin sankareilla. Vakka kirja on pokkari, siinä on ikään kuin etulehdet. Niiden helmiäishohtoiselle paperille on painettu PMS-hopealla näiden muinaisten sankareiden kuvat sellaisina kuin he esiintyvät klassisissa kiinalaisissa kuvituksissa (minulla on Kiinasta tuotuja vastaaavilla koristettuja tulitikkurasioita). Ja jonkun etulehdissä esiintyvän muinaisien sankarin kuva on kirjan sisällä aina kunkin graafisen suunnittelun sankarin kohdalla, kun hänen työtään esitellään, joskin negaviivalla mustalla pohjalla vähän kuin hankauskopiona jostain steelasta.
 

Koska valinnan perusteena on ollut maailmanparannus, kirjassa esitellään ennen kaikkea ei-kaupallista graafista suunnittelua, käytännössä kulttuuritapahtumien julisteita. Mukana on hyvin vähän tuotemainontaa, yrityskuvagrafiikkaa tms. Jos jotain yrityskuvagrafiikan sukuista esitellään, se on useinmiten julkisen sektorin rahoittamaa kuten liikennelaitosten, lentoasemien yms. ilmeitä. Amerikkalaiset kuitenkin tekevät poikkeuksen.
 

Monet teoksen esittelemistä eurooppalaisista graafisista suunnittelijoista eivät näyttäisi elättävän itseään graafisella suunnittelulla vaan opetusvirassa.
 

Kaikki esiteltävät sankarit ovat kirjan tekemisen aikoihin 2005 (tällöin on allekirjoitettu esipuhe) olleet elossa, mutta aika on rientänyt ja kirjan komeasti aloittava Tapani Aartomaa on sittemmin poistunut keskuudestamme. Kirjassa esitellään yhteensä kolme suomalaista suunnittelijaa. Niin Aartomaa, Loiri kuin Piippo kaikki edustavat sitä puolalaisen julistetaiteilija Tomaszewskin viitoittamaa suuntaa, jossa ikään kuin yhdistettiin molemmat modernismin ääripäät, toisaalta konstruktivismi, toisaalta ekspressionismi.
 

Kirja on sikäli mielenkiintoinen, että suurin osa graafista suunnittelua esittelevistä kirjoista keskittyy jenkkeihin ja britteihin, ja tässä on toisin. Esillä on tietenkin paljon kehumani iranilainen graafinen suunnittelu. Mukana on useita kiinalaisia, myös Taiwanin puolelta, ja yllätysten yllätys! - joitain venäläisiä. Onko kukaan koskaan kuullut venäläisestä graafisesta suunnittelusta jälkeen Klutsiksen ja Sternbergin veljesten? Edustettuna on myös vaikkapa nyt Kroatia. Ja jälkeen Kansainvälisen tyylin harvoin näissä kirjoissa esiintyvä Sveitsi.
 

Jokainen suunnittelija siis esitellään omana kokonaisuutenaan, jonka pituus vähän vaihtelee. Lyhyen koulutuksen ja uran esittelyn lisäksi on yllätyksekseni yhteystiedot. Ja pikkuinen neljän kysymyksen haastattelu. Ensimmäinen kysymys on vähän tyhmä: kuinka graafinen suunnittelu on läsnä elämässäsi? Kysymys on tyhmä siksi, että useimmat graafiset suunnittelijat ovat elämäntapaintiaaneja, joilla ei ole graafisen suunnittelun lisäksi muuta elämää. Paitsi Jianping Hellä itsellään. Hän on siis itsekin esillä kirjassaan, ja hänen elämästään graafinen suunnittelu vie 46% Tarkahko luku…. Viimeinen kysymys on yhtä pöhkö, sillä siinä kysytään melkein samaa asiaa kuin ensimmäisessä, eli mitä harrastuksia sinulla on. Useimmat vastaavat tietenkin, ettei mitään.
 

Suunnitelijoilta kysyttiin myös, onko heillä jotain esikuvaa. Siihenkin monet vastaava normitapaan että ei - hehän ovat itsenäisiä sieluja ja se on meidän alalla kunnia-asia. Mutta jotkut ovat maininneet jonkun. Joku kiinalainen opettajansa, koska se on siellä tapana. Jotkut poliittisia julisteita tekevät John Heatfieldin. Useiten esiintyvä yksittäinen esikuva tuntuu olevan Paul Rand, mutta aika monesti ihaillaan myös Tomaszewskia ja Müller-Brockmannia. Yhdenkään en huomannut mainitsevan ihailevansa Helmut Kronea
 

Myös kirjan ulkoasu on Jianping Hen. Hänestä on ollut blogillani puhetta aikaisemminkin, sillä hän on mielestäni erityisen kunnostautunut kirjagraafikkona. Tässä teoksessa erikoisuutena on ulkosyrjän kuvio, joka syntyy siten, että jokaiselle sivulle on reunaan painettu aina sama raitakuvio. Tämä syrjään syntyvä epätasaraitainen kuvio jatkuu siitä kansien ja selän yli. Pehmeäkantisessa kirjassa on myös preeglaus, mutta tässä lukemassani kirjaston versiossa se hukkuu pahasti muoviin. (31.3.2012)