Kopioimisesta

Wired March 2013

Ote tämänkertaisesta Wired-lehdestä, jossa ei poikeuksellisesti oltu painettu mitään millään erikoisella tekniikalla:

Clive Thompson kirjoitti kopionnista otiskolla Power of Copies. Jutussa on oikeastaan yhdistetty kaksi aivan eri asiaa, nimittäin se, että kopioidaan vain vaikkapa nyt Eiffel-torni Kiinaan, kuten on tehty Tianduchengissä, ihan vain siksi, että saadaan nyt oma Eiffel-torni, ja sitten kopioiminen siinä mielessä, että haetaan tosiaankin uutta potkua siitä kopioimisesta.

Kopioiminen on opiskelumenetelmä niin Kiinassa kuin Länsimaissa, joskin kieltämättä sellaisenakin suositumpaa Kiinassa kuin meillä. Mutta Kiinassa suhtautuminen kopioimiseen on toinen. Kun Lännessä kopioidaan, kyse on yksiselitteisesti varastamisesta, mutta Kinassa kyse voi olla myös kunnianosoituksesta. Eikä kunnianosoituksesta vain sitä tiettyä kopioitavaa fyysistä objektia kohtaan vaan keino perehtyä vaikkapa taideteoksen kohdalla tuon teoksen sisäiseen henkeen. Kiinassa sanotaan Thompsonin mukaan hyvän kopion olevan kuin villihanhi lentämässä kumppaninsa kanssa.

Kehittyneimmässä muodossaan kopioiminen voisi olla sitä, että sillä haetaan uusia innovaatioita eli kehitetään lisää, jotain aivan uutta, kopioitavan pohjalta.

Taannoin luin Marjo T. Nurmisen teoksesta Oppineita naisia keskiaikaisesta tiedon muodostamisen prosessista, jossa kirjan kopioiminen tarkoitti sitä, että kopioitaessa lisättiin sekaan omat kommentit, ja kun seuraava kopio tämän version, hän lisäsi sekaan taas omansa ja niin edespäin. Saattaakin olla, että eräs syy meikäläiseen sirpaleistuneeseen tietoon infoähkyineen on tämä, että jokainen tiedon lisääjä luo kokonaan oma universuminsa, johon kenelläkään muulla ei ole oikeutta puuttua, ja niin tässä sitten on jouduttu elämään miljoonien universumeitten loputtomassa suossa. (7.3.2013)