Graafisten esitysten kirjoa

McCandless, David.

Tieto on kaunista. Hongkong 2010.

En tiedä, minkä ikäinen tämän kirjan tekijä, David McCandless, on, mutta luultavasti viisissä kymmenissä. Kirjan ulkonäkö itkee menetettyä nuoruutta, joka näyttäisi ajoittuvan 80-luvulle ja haikailee muotoilussa yleisesti vallinnutta Memphis-tyyliä. Paljon on myös 80-luvulla muodissa ollutta mustaa pintaa.

 

Mutta ei se mitään. Tämä kirja, Tieto on kaunista nimeltään, on hauska. Kirja on eräänlainen esittely kaikista mahdollisista tavoista käsitellä tietoa visuaalisesti. Jos vastaavat tiedot haluaisi esitellä taulukoina, tarvittaisiin useita. Visuaalisessa muodossa voidaan ristiintaulukoida useampia tekijöitä kuin perinteisissä taulukoissa, joissa on käytännössä vain kaksi ulottuvuutta, ja lisäksi niistä havaitsee helposti yllättävät muuttujien kasaumat.

 

Sillä, mitä tietoa näissä McCandlessin graafisissa tuotoksissa on esitetty, ei ole ollut niin väliä, varsinkaan ei lähdekritiikillä. Esimerkiksi 'moraalimatriisissa' on kuvattuna kaiken maailman uskontojen ja ideologioitten, mm. Pohjois-Korean juchen, suhtautuminen eräisiin meillä lännessä moraalikeskustelun alaisiin asioihin. Ensinnäkin herää kysymys siitä, millä perusteella muuttujat on valittu, ja sehän on ollut länsimainen läppäsilmäisyys. Mukana on neljä kappaletta homoseksuaalisuuteen liittyviä muuttujia, esimerkiksi homoavioliitot, jotka eivät kiinnosta useimpia ideologioita juurikaan. Sen sijaan vaikkapa oikeus yksityisomistukseen puuttuu, vaikka siihen useilla noista ideologioista on kanta, useilla kielteinen - länsimaissa se vain sattuu olemaan itsestäänselvyys. Mutta yhtä kaikki, jään ihmettelemään kohtaa pappien avioliitoista, joiden suhteen helluntailaisten väitetään olevan kielteisellä kannalla. En usko. Lisäksi helluntailaisten väitetään vastustavan ehkäisyä, enkä usko sitäkään. Jooga lasketaan ideologiaksi, ja sen väitetään suhtautuvan kielteisesti esiaviolliseen seksiin.

 

'Kiinan palomuuri' on muuten tekstipinnasta koostuva Kiinan ja sen lähiympäristön kartta paitsi että itse Kiina on tekstistä tyhjä. Sen rajaviiva on tehty yhdestä kiertävästä tekstirivistä, jossa on Kiinan nettisensuurin läpäisemättömiä sanoja. Tämän mukaan niitä on aika vähän…

 

Tässä kirjassa on ylipäätään paljon karttoja. Yhteen on pistetty jokaisen maan kohdalle asia, missä se on paras. Jostain syystä Suomen kohdalla lukee onnellisuus. Mongolia jo paras avioliitoissa ja Espanja ryöstöissä. USA on lyömätön sarjamurhissa.

 

Tutkin myös pitkään tosi yksinkertaista mutta havainnollista maailmankarttaa, jossa on asetettuna päällekkäin Mercatorin ja Petersin projektiot.

 

Hauska on vanhan ajan viivakäppyröittensarja, jossa on vertailtu erilaisten muiden asioiden suosiota verrattuna seksiin. Seksi on ylivoimainen, mutta sitten käsketään kääntää sivua. Sieltä paljastuu se, mikä ylittää seksin. Se on YouTube. Käyrät perustuvat ilmeisesti Google-hakuihin. Niin kuin aika moni muukin asai tässä kirjassa.

 

Mitään mullistavaa visuaalista kikkailua ei myöskään ole tekstipinnassa, jossa on osumia hakusanalle 'erosimme, koska'. Pelkkää tekstiä koko homma, kahta väriä ja kirjainkokoeroja. Lähteenä ovat englanninkieliset haut Facebookista, Twitteristä ja Googlesta, ja värit on kuulema valittu punaiseksi ja siniseksi persoonapronominien ja hetero-oletuksen perusteella. Yksi sinisellä painettu eron syy kuuluu 'oli vaalit'.

 

Urheilulajien piktogrammeista koostuva luettelo kuvaa, minkä verran erilainen liikkuminen kuluttaa energiaa kilokaloreissa per puoli tuntia. Rukoilu, makoilu, meditaatio ja seksi kuluttavat kaikki 36 kilokaloria puolessa tunnissa, joskin kirjan tekijä on katsonut tarpeelliseksi kirjoittaa seksin kohdalle sulkuihin 'kevyt'. Joogalle on saatu kulutukseksi 310 kcal, kun taas tennikselle vain 258, sama kuin kilpauinnille.

 

Eli en näistä faktoista tiedä, mutta nauroin tätä läpi käydessäni enemmän kuin koko viikolla. Mihin ei paljon tarvita, sillä ajat ovat kovat... (6.11.2011)