Muistikirjoja ja muffineja

...ja vielä housutkin lyhennetty!

Tässä päivänä muutamana valmistin joitain muistikirjoja. Löysin nimittäin kolme liimaselkäistä paperinippua ilman kansia. Joten väsäsin niihin vain kannet. Materiaaleina se, mitä sattui löytymään. Ja sattui löytymään paksua nahkaa yksinkertaisiksi, taipeettomiksi seliksi. Ylivetopaperit ovat vanhoja kirjakylälehtien kansia ja vanhoja hutiprinttejä esim. koskien monesti tällä blogilla mainostamaani infograafista pläjäystäni maailman uskonnollisesta tilanteesta yhdistettymä valtioiden asukaslukuihin ja bruttokansantuotteisiin per capita. Tänään avasin puristimet, ja vieressä näkyvät valmiit tuotokset.

Tänään leivoin myös puolukkamuffinsseja juhannuksen kunniaksi. Viime syksy oli elämäni ensimmäinen, kun keräsin puolukkaa pakastimeen. Siihen asti, jos oli puolukkaa tarvittu, oltiin turvauduttu äidin antimiin, ja äidilläkin ne antimet olivat jonkun muun keräämiä. Äiti ei marjastanut itse varmaan pariin kymmeneen vuoteen. Mutta hänellä oli ystäviä, joten marjoja oli aina säilössä.

Ja sitten vielä lyhensin kahdet housut, toiset kierrätystavaraa eli peräisin siitä jätesäkistä, johon olin ottanut äidin jäämistöstä matonkudetarpeita. Tulin lopulta ottaneeksi niistä matonkuteista käyttöön kolmet housut. Äiti kun tuli syöpäleikkauksen jälkeen laihtuneeksi, niin hänellä oli siltä suoraan sanottuna hyvin lyhyeksi jääneeltä ajalta vähän pienempiä hyntteitä. Tosiasiassa ne olivat hänelle kyllä vähän liian pieniä silloinkin, mutta jostain syystä meidän äitee tykkäsi käyttää vähän liian pieniä vaatteita…Hyviä joogahousuja. Paitsi nämä tänään lyhentämäni, joita aion käyttää sivistyksen parissa liikehtiessäni.

Nyt porisee tiskikone ja blogikin on kirjoitettu. Päivä pulkassa :-)  (22.6.2017)