Myllykoskelainen paperikassi

Rakas, rakas, vanha paperiroina...

Rupesin tänään urakkaan, jonka tarkoituksena on saada jälleen käyttöön seitsemän vuotta saunan lattialla varastoitu valopöytä. Tätä varten jouduin kääntämään yhden laatikoston, johon mahtuu kokonaisia painoarkkeja. Laatikosto on ollut hävityslistalla – se on puinen, ja laatikoiden vaneriset pohjat ovat papereiden painosta pullistuneet ulos laitojen urista, mistä seuraa, että laatikot saattavat jäädä jumiin. Laatikoston takaseinän olin jo poistanut, että pääsen tarvittaessa käsiksi jotenkin laatikoiden pohjiin. Ja po. mööpeli oli työhuoneessa niin, että takaosa ei ollut suinkaan seinää vasten.

 

Nyt käänsin sen juuri niin kuin ei olisi pitänyt eli takaosan seinä vasten.

 

Jouduin ottamaan laatikot pois ennen kääntämisoperaatiota. Paperi on, kuten sanottua, painavaa. Varsinkin päällystetty paperi, ja laatikosto sisälsi mm. pienen puolalaisten julisteiden kokoelmani. Laatikoissa oli paljon vanhoja töitäni, mm. vanhoja elävän mallin piirustuksia. Osa niistä oli parempia kuin muistin. Otin pätkätyöläiskämppäni seinälle yhden vesiväreillä tehdyn, joka esittää lukevaa mallia; alle on valutettu vesiväriraitoja, vähän kuin kirjan tekstirivejä.

 

Löysin myös joitain paperikasseja, jotka olin säilyttänyt taiteellis-poliittis-pornoottisten kriteerien nojalla. Myllykoskelta kuuluu nykyisin huonoa, mutta aikanaan, kun Voikkaan/Myllykosken/Kuusankosken tienoilla oli vielä runsaasti paperiteollisuutta, Myllykoskella oli Paperipuoti, jossa myytiin kaikkea mukavaa paperitavaraa. Löysin tuon Paperipuodin kassin. Sinistä ja oranssia. Merkki esittää origamihevosta, toisella puolen sinisenä, toisella oranssina, ja kassin syrjät ovat värilliset. Graafisessa mielessä tuo origamihevonen on merkiksi liian monimutkainen ja sisältää liikaa viivaa, joka ei kestä pienennystä, mutta luultavasti sille ’firmalle’ se riitti aivan hyvin. Ja kuten sanottua, kassi on niin mukava, että olen säilyttänyt sitä, niin, toista kymmentä vuotta.

 

Muita säilyttämiäni paperikasseja on Helsingin Keskuskadulla opiskeluaikoinani sijainneen kirjakaupan, Gogolin nenän, kassi. Ja Hundertwasserin suunnitteleman Wienin Kunsthausin kirjakaupan kassi…

 

Heitin paljon roinaa roskiin, mutta jatkan noiden paperikassien säilyttämistä. (3.9.2011)