Vallassa ja sen alla

Pietarin underground-

taidetta.

Viereisessä kuvssa on leijonia Pietarin Venäläisen taiteen museon sisäänkäynnillä. Tässä kuvassa on vain yksi, jolla on rengas suussa, mutta niitä on kyllä seinällä pitkät rivit: ja sitten on pystypatsasleijona, jolla on pallo tassun ala.

En tiedä, mistä tämä pallolla tai renkaalla varustetun leiijonan käyttö on alkujaan kotoisin, mutta kyseessä on symboli eli sovittu merkki, ja sovittujen merkkien merkitys on aina se, mikä sovitaan, vaikka ulkoasu pysyisikin samanna.

Alemmissa kahdessa kuvassa on vastaavannäköisiä Kiinasta, ja epäilenkin, että symbolin ilmiasu on kotoisin sieltä, mutta vannomaan en mene. Yhtä kaikki, Kiinassa nämä tällaiset leijonat eli fo-koirat ovat buddhalaisuuden symboleita. Fo on Buddha kiinaksi; koiriksi näitä sanottanee siksi, että yleensä koirat ovat talojen vartijoita, ja nämä leijonat ovat vartiointitehtävissä.

 

 



Ylempi vartijaleijona on Xiamenista Etelä-Kiinasta ja alempi Chengdusta Sichuanin maakunnasta.

Samannököisen merkin merkitys saattaa siis muuttua, kun se riittävästi matkustaa, enkä usko, että tätä merkkiä, leijonaa rengas suussa tai pallo tassun alla, on Pietarissa käytetty buddhalaisuuden symbolina vaan piekmminkin vallan, joten merkitys on muuttunut jotakuinkin päinvastaiseksi alkuperäiseen nähden.

Kansan syvät rivitkin tuntuvat tulkitsevan nämä pallolla tai renkaalla varustetut leijonat nimenomaan vallan symboleiksi, ja viereisessä kuvassa meillä on oikein kuva vallansymbolileijonain ulosteesta. Eli leijonan paskasta. Jota kansalaiset ihmettelevät.

Taiteilija on nimeltään Vladimir Ovtsinnikov (t:n jälkeen pitäisi olla sellainen hatullinen suhuässä, jollaista macistä ei saa), sikäli kun nyt litteroin nimen oikein - venäjän aakkosten tuntemukseni perustuu viime maanantaina parin tunnin junamatkalla tapahtuneelle opiskelulle.

Teos on peräisin vuodelta 1984, ja se on tällä hetkellä ja aina 29.9. asti esillä osoitteessa  ul. Galernaya 45. Näyttely esittelee Neuvostoliiton underground-taidetta 1960-90 -luvuilta. Näyttelyn ripustus on meikäläisittäin 'mielenkiintoinen', sillä kohtalaisen korkeat, ymmärtääkseni Valtion Pietarin historian museolle kuuluvat tilat on vuorattu kahdessa huoneessa lattiasta kattoon pienehköillä tauluilla niin tiukkaan kuin mahtuu. Parissa huoneessa huoneessa on sitten vähän väljempi ripustus.

Näyttely on toki mielenkintoinen muutenkin. Ei taaskaan siksi, että siellä mitään järin ennennäkemätöntä olisi, vaan siksi, että näyttely paljastaa, miten laajalta kentältä läntistä taidetta vaikutteita haettiin. Vaikutteita on siis vielä näinä vuosina, 60-90-luvuilla, haettu aina Cézannesta Soulages'iin. Symbolismia on tietenkin runsaasti, sillä siihen voi pukea mitä ihmeellsimpiä viestejä, jotka voi tarpeen tullen selittää miten tilanne kulloinkin vaatii. Henkilökohtaisesti se kyllä minua hiukkasen kuvottaa, ellei esiinnyt tuollaisessa naivismin kanssa ristiintaulukoidussa muodossa kuten tuo Ovtsinnikovin työ. On abstahoituja ikonienkeleitä, ja on suprematismia edelleen vielä näihin aikoihin.

Mitään informaatiota näyttelyssä ei ole muilla kielillä kuin venäjäksi, mutta kuvia sai ottaa, ja niihin liittyvistä teksteistä sitten voi kotosalla tavailla, kenen töitä on nähnyt. Paikan päällä teoksia on yli 300, joten muistaa niitä ei kannata yrittää. Henkilökunta ei osaa englantia, mutta kuten sanottua, se ei ainakaan minua haitannut.

Jos tämän päivän underground-taide kiinnostaa, sitä löytyy Borey-nimisestä taidekeskuksesta, jonka opasteet kylläkin ovat diskretit ja vaativat venäjän aakkosten tuntemuksen. Siinä on yksi sisääntulohuone, jossa on tuohon edellä kuvatun näyttelyn tapaan umpeen ripustettu sekalainen näyttely, ja sitten on huoneita ja käytäviä, joilla on yksityisnäyttelyitä.

Nyt sattui olemaan niin, etten pitänyt mistään, mitä Boreyssä näin, joten ei niistä töistä sitten tämän enempää. Englanniksi ei ole mitään täälläkään. Etuhuoneessa istui kopissa yrmeä nainen, jolta ei tehnyt mieli kauheasti kysellä mitään; kahvilasta löytyi lupsakampaa väkeä, ja saimme selville, että ainakin kahvila on ollut tuolla paikalla 21 vuotta, joten ilmeiseseti koko underground-taidekeskuskin. Kahvilassa oli myös oheinen villi espressokeitin. (22.7.2013)