blogi/etusivu

Yritin kirjoitella koko tämän jalon sunnuntaipäivän, mutta se ei kertakaikkiaan onnistunut. Ei vain pää kestä. Niinpä olen katsonut 70-luvun Derrickejä, ja hetken ihmettelin, miksi ne eivät näytä niin vanhanaikaisilta kuin pitäisi, kunnes tajusin, että ihmisillähän on niissä "kännykät", ts. niiden vastineena tupakat ja sytkärit, jota kanniskelevat hyvin samaan tapaan kuin nykyisin kanniskellaan kädessä puhelimia.

Rupesin myös leikkaamaan matonkuteeksi tunnelmaan sopien vanhempieni makuuhuoneen verhoja, jotka ovat kyllä antiikkisemmalta ajalta kuin nuo Derrickit eli 60-/70-luvun vaihteesta.

Yritän lukea mahdollisimman vähän mitään Karjalan ulkopuolista, mutta Venäjän tilanteen tiimoilta rupesin lukemaan hyvin pieninä kerta-annoksina Timo Vihavaisen vanhahkoa eli juuri Krimin valtauksen jälkeen ilmestynyttä kirjaa Vanhan Venäjän paluu. Timo Vihavaisen asenteessa naisiin on mielestäni toivomisen varaa, mutta kyllähän hän sujuvasti kirjoittaa. Jo heti alussa olen kiinnittänyt huomiota ajatukseen, että venäläisen mentaliteettiin kuuluu vapauden ihannointi sellaisessa muodossa, jossa oma vapaus ei lopu siihen, mistä muiden alkaa, eli vapauden merkityksessä täydellinen edesvastuuttomuus. Jostain syystä Venäjällä lähdetään oletuksesta, että pää ei koskaan tule vetäjän käteen.

Viimeksi muokattu: 24.01.2021
Kommentit (0)
1 / 32 Seuraava sivu »