Pysytten vielä toissapäiväisessä kippoaihessa sen takia, että ainkin Hesarissa käy kuumanä Iittala – Johanna Ojanen -akselin keskustelu yhdestä kuppimallista. Jostain syystä Iittala ei ole ainakaan minun huomaten paljastanut oman mukinsa "suunnittelijan" nimeä...

Sekaan on sekaantunut nyt muotoilijoiden järjestö Ornamo. Sen näkökulma on, että Iittalan "varastama" idea olisi nimenomaan muoto tai sen osa, tässä tapauksessa kupin rengasmainen korva, joiden Ornamo katsoo olleen mahdollista suojata mallisuojalla, jos Johanna Ojasella olisi aktiivisuutta piisannut.

Me muut näemme, että kyseessä ei ole vain muoto muotona vaan myös väritys, eli kuppeja on monenvärisiä, mutta molempien valmistajien setit ovat monivärisyydessään nimenomaan pastellivärisiä ja korva on erivärinen kuin muu muki.

Varsinaiset osapuolet ovat selvästi vähemmän kiihtyneitä kuin Hesari, ja varsinkin me, jotka olemme henkilökohtaisesti muotoilun kanssa joutuneet tekemisiin, käsitämme tämän hyvin. Ornamostakin ovat nyt liikkeellä juristi ja toiminnanjohtaja, jotka eivät välttämättä ymmärrä itse muotoilusta kokemuksellisena prosessina – ei vain ykslöllisenä suorittamisena vaan myös kulttuurisessa ympäristössä elämisenä – juuri mitään. Vahva olettamukseni nimittäin on, että niin Iittlan käyttämät muotoilijat kuin Johanna Ojanenkin ovat nähneet eläessään pyöreäkorvaisia kuppeja aika paljon. Omassa käytössänikin on kahta eri versiota. Laittaisin tähän kuvat, elleivät astiat sattuisi sijaitsemaan eri residenssissä kuin missä itse nyt ole. Toinen on oma ulkomaantuliainen, toinen anopin jäämistöstä kotimaista eli Arabian tuotantoa, oletettavasti jostain 1970-luvulta, joten jos hyvää tahtoa riittää, se malli kyllä löytynee helpostikin vertailtavaksi.

Ornamon väki kuitenkin kirjoittaa Hesarin mielipidetekstissään: "Kahvikupin tai vaikka sen pyöreän korvan voi suojata mallioikeudella". Sen verran heistä löytyy älyllistä rehellisyyttä, että he myöntävät, että saadakseen tekijänoikeudellista suojaa teoksen pitää olla riittävän omaperäinen. Ja sitähän rengasmainen korva kahvikupissa ei todellakaan ole, ja pitäisin aika suurena epäoikeudenmukaisuutena, jos kupille rangasmaisella korvalla saisi mallisuojan. Yksi syy siihen, miksi suuri yleisö ei tähän keskusteluun ole lähtenyt, on varmaan se, että rengamaisia korvia löytyy niin paljon netistä ja keramiikkakirjoista, että sen seurauksena kaikkien Suomen kansalaisopistojen keramiikkapiireissä on tehty maailman sivu aika hitosti rengaskorvaisia mukeja. Jumalakaan – saati Ornamon juristi – ei saa keramiikkapiirien mummoja uskomaan, että regasmainen kupin korva on omaperäinen idea, eivätkä sitä aikuisten oikeesti usko oikeat muotoiljatkaan.

Itse olen sitä mieltä, että ongelma ei edes koske sitä korvaa ollenkaan, koska maailma todellakin on väärällään noita rengasmaisia kupinkorvia, vaan sitä, että se rengasmainen korva liittyy väritykseen, jossa on kaksi aika selvästi "idean varastamiseen" viittaavaa tekijää: pastelliväriskaala ja korvan ja mukiosan erivärisyys. (13.2.2024)