Keramiikkamuisteloita

20.09.2020

...kun on hetki sitten palattu työleiriltä.

Vietimme viikonlopun työleirillä. Palasimme äsken mehuinemme, vesiastioissa jääkaappiin laitettavine salaatteinemme ja valtavine syyskukkavihtoinemme. Mitään muuta ei ehtinyt tehdä kuin marjasta ja säilöä ja leipoa. Siltä varalta, että joku luulee, että minua painostetaan sen puutarhanhoitoon, korostan nyt, että ei painosta, vaan se kaikki työleiri on aivan omaa jästipäisyyttäni. Jonkin verran joutuu vielä ratamaan pihan talvipaketoimisen kanssa, enkä usko malttavani olla tekemättä vaahteranlehti-, hopeakuusi- ja puolukkakranseja puhumattakaan luonnonkuivakukkakransseista, joiden tarpeet ovat kuivattuina laatikoissa ja ämpäreissä.

 

Keväällä on ollut mukavaa, kun on päässyt korvaamaan aamujoogan puutarhahommilla, ja nyt odotan, että alkaisi sataa räntää, että pääsisi joogaamaan...

 

Ennen viikonloppua kuvasin muutamia pullavateja. Tein parikymmentä vuotta sitten aika kasan isoja punasavilautasia, kaikki tietenkin mahdollisimman erilaisia, ja punasavihan on tällaiseen luovuuden kirmailuun hyvä materiaali, se kun on helppoa työstää ja vieläpä verrattain halpaa. Viereistä käytämme vuosittain joulutorttulautasena. Tähän mahtuu justiinsa taikinapaketillisen tortut.

 

Suurin osa pullavadeistani on päätynyt pihalle ja parvekkeelle isojen kukkaruukkujen aluslautasiksi, mutta yhden kohdalla on käynyt niin, että olen ottanut sen takaisin siitä käytöstä. Olen mietiskellyt jotain omaperäistä tapaa kiinnittää tämä seinälle, mutta asia on jäänyt vaille lopullista ratkaisua, sillä meillä ei ole tyhjää seinäpinta-alaa, jolle tämän voisi ripustaa...

 

Tässä on jotakuinkin tarpeettomaksi jäänyt kivitavaravati. Juuri mikään leivonnainen ei näytä hyvältä sinisellä lautasella. Mutta hienohan tämä on.

Viimeksi muokattu: 20.09.2020
Kommentit (0)
« Edellinen sivu 3 / 40 Seuraava sivu »