Opettajadynastian historiaa

15.12.2018

Sortavalan seminaari 1880-1940, Helsinki 1940.

Kemppinen, Iivar. Sortavalan seminaarin historia. Helsinki 1969.

Hyyrö, Tuulia. Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866-1939. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2006.

Nurmi, Veli. Suomen kansakoulunopettajaseminaarien historia. Mikkeli 1995.

Olin kuvitellut, että sukumme opettajadynastian kantaisä olisi ollut Otto Sihvonen, mutta kun rupesin lueskelemaan teosta Sortavalan seminaari 1880-1940, sen oppilasluettelossa lukee Oton kohdallla, että hänen isänsä – ja tienkin samalla äitini isoisän isä – Antti eli Anders Sihvoin olisi ollut paitsi tilallinen myös kiertokoulun opettaja.

Ensimmäinen Suomen opettajaseminaari olitiin perustettu Jyväskylään 1863 eli kolme vuotta ennen kansakouluasetuksen antamista (1866). Laitos toimi sisäoppilaitosperiaatteella niin, että samaa koulua kävivät mies- ja naispuoliset opettajaseminaarilaiset. Tätä arvosteltiin Iivar Kemppisen Sortavalan seminaarin historian mukaan seminaarin suunnitteluvaiheessa sanoen, että näin siitä tulee pelkkä "naimatoimisto'". Kun Sortavalan seminaari perustettiin erityisesti Itä-Suomen opettajatarvetta täyttämään, se osoittautui ainakin minun sukuni kohdalla sellaiseksi. Vuonna 1898 päästötodistuksen saanut isosetäni Otto tapasi puolisonsa Matildan seminaarissa, eikä tilanne tullut parantumaan seuraavassa sukuplvessa, sillä sieltä puolisonsa löysi myös Oton ja Matildan tytär Taina.

Olen viime aikoina havainnut kaikenlaiset luettelot tavattoman melenkiintoisiksi. Olen aiemmin kuvaillut tällä blogilla 1900-luvun alun Uukuniemen puhelinluetteloita, ja nyt on siis vuorossa Sortavalan seminaarin oppilasluettelo. Sieltä löytyi Väinö Hoikka, Uukuniemellä sijainneen, Uukuniemen herätyksen piiriin kuuluneen Parikanniemen orpokodin johtaja, mutta ei tämän sisarta Aura Latvusta, vaikka muistelen lukeneeni, että sisarukset suorittivat opettajanpätevyyksiään samaan aikaan. Sitä vastoin seminaarin oppilasluettelosta löytyy Aura Latvuksen poika Kaarlo Lång, josta siis näköjään myös sukeutui opettaja.

Äitini tätejä sieltä ei kuitenkaan löydy. Suvun patirarkka kertoi, että ainakin Kerttu opiskelikin Suistamolla, jonne oltiin perustettu ensimmäinen valtion alakouluseminaari. Tuulia Hyyrö kertoo väitöskirjassaan Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866-1939, että tätä ennen alakoulun opettaijia oltiin koulutettu lähinnä yksityisissä yksivuotisissa seminaareissa. Hyyrön mukaan ei ole täysin selvää, mitä näille yksityisille seminaareille tapahtui: otettiinko ne valtion hallintaan vai lakkautettiinko niistä vain suurin osa? Yhtä kaikki, Suistamon alakouluseminaarista tuli heti alkuunsa kaksivuotinen, ja se oli ensimmäinen maaseudulle sijoitettu opettajaseminaari. Päätös tästä oltiin tehty alkukesällä 1918,  "kansamme kohtalokkaana keväänä", ja opetus alkoi heti syksyllä samana vuonna, joksin pari viikkoa aiottua myöhässä. Maan ensimmäisen alakouluseminaarin perutamiseen Itä-Karjalaan oli vaikuttanut se, että Sortavalan seminaarin alkukouluopettajakurssit oltiin lopetettu, ja opettajankoulutus oli eräs keino taistella venäläistämisyrityksiä vastaan/suomalaistumisen puolesta. Seminaari perikin tilansa eräältä ns. venäläistämiskoululta. Raja-Karjlan venäläistämiskoulujen komeat rakennukset olivat vapautuneet näiden koulujen lakkauttamisen seurauksena maaliskuussa 1918. Hyyrön väitöskirjassa onkin kuva eräästä muhkeasta Suistamon seminaarin pytingistä. Karjalaiselle puuarkkitehtuurille tyypillisiä koristeleikkauksiakin on vain kohtuullinen määrä.

Missä lie opiskelleet Kerttua vanhemmat opettajasisaret? Suomenkielisiä alakansakouluseminaareja oli Suistamon lisäksi Hämeenlinnassa ja Torniossa, muita suomenkielisiä opettajaseminaareja Raahessa, Kajaanissa ja Heinolassa.

 

Viimeksi muokattu: 15.12.2018
Kommentit (0)
1 / 40 Seuraava sivu »