Turhuuden markkinoilla

...kannattaa joskus käväistä ihan vain huvikseen.

Pari vuotta sitten Uukuniemen kesätorille ilmaantui arpajaisvoitoksi venäläinen teeastiasto. Syystä, joka on minulle edelleen hämärä, isännän teki kauheasti mielensä sitä serviisiä, ja hän oli kovin pahoillaan, kun sen voitti Lemetyisen Martti, joka voitti Uukuniemen kesätorin arpajaisissa aina joka arvallaan.

Siis voitti – nyttemmin hän ei enää ole keskuudessamme, mutta epäilemättä häntä on lykästänyt myös iäisyyspaikkansa kanssa. Eikä vain lykästänyt, sillä Martti oli todella mukava ihminen, joten eiköhän hän istuskele taivaallisissa teepöydissä ihan ansiosta.

Isäntä totesi hetkensä koittaneen, kun hän vastikään tapasi Martin veljen, jolta kiirehti hetimiten kysymän, että voisikohan hän ostaa sen Martin takavuosina voittaman Lomonosovin posliinisen teeastiaston, kun Martti ei sitä nyt enää tarvitse. Kaupat syntyivät.

Purimme astiaston esiin vielä siellä mökillä ollessa, mutta emme käyttäneet. Vaikka mökillä olisi ollut tyyliin sopiva äitivainaan pitsiliina... Pakkasimme kipot takaisin laatikkoonsa ja otimme mukaan, kun palasimme kotiin. Tänään sitten uudistimme astiat. Pitsiliinaa ei täällä ole, mutta löytyi kahvitapletit, äidin virkaamat, eikä niitäkään ole tiettävästi koskaan tätä ennen käytetty. Serviisissä on erikoispiirteenä, että siihen kuuluu kukkamaljakko. Sokerikko on yhtä iso kuin teepannu. Kulho, jossa kuvassa on kirsikoita, lienee tarkoitettu hillolle tai sitruunaviipaleille. Kuppeja asetteineen ja leipälautasineen on kuudet.

Nyt jään jännittyneenä odottamaan, käytetäänkö tätä astiastoa tämän koommin. Isännällä on kolme mukia, jotka ovat ainoat, joita hän on yleensä suostunut käyttämään – paitsi pakon edessä. Tässä kuvan ilmeisesti neuvostovalmisteisessa astiastossa on aidot kultaukset, joten sitä ei voi pestä tiskikoneessa, mikä suoraan sanottuna rajoittaa sen käyttöä suuresti. Neuvostovalmisteisuuden päättelen siitä, että astioiden pohjassa ovat vielä Lomonosovin initiaalit. Sittemminhän firman nimi on muutettu takaisin Keisarilliseksi posliinitehtaaksi. Meillä on yksi tällainen Keisarillisen polliinitehtaan uusvanhoilla logoilla merkittykin kippo, tosin kivitavaraa, eikä sitä käytetä yhtään useammin kuin tullaan käyttämän tätä posliiniastiastoakaan.

Mutta ehkä välillä pitää olla mahdollisuus vähän hienostella. (6.7.2023)