Karttojen äärellä

...mutta onneksi on vanhoja infografiikka pohjia.

Maailmassa alkaa tilanne olla taas kerran uudella mallilla.

Vaikuttaa siltä, että Kiina on tullut siihen tulokseen, että suuri putkimies on omissa grandiööseissä harhoissaan elävä hörhö, jonka arvioihin ei voi luottaa. Kiinalaiset olivatkin sitten myyyneet pari satelliittia Prigožinille – niitä hyödynnettiin myös tämän vähän hassussa vallankaappausyrityksessä, jossa Venäjän armeija koki lopulta olosuhteisiin nähden huomattavia kallustotappioita – , joten voi olla, että ei luota enää putkimieskään Xiihin. Eilen Times of Israel kertoi, että Azerbaidsanissa, Turkin haaraosoastossa, oltiin viime viikkoisessa selkkauksessa Armenian kanssa käytetetty israelilaista kalustoa. Armenia on ollut omasta mielestään Venäjälle hyvinkin läheinen, mutta tämä taisi olla nyt jo kolmas kerta, kun Venäjä petti sen. Venäjä toisin sanoen on antanut Armenian Turkille palkkioksi tämän Nato-maan asettumisesta sen (eli Venäjän) puolelle. Jonkun verran säröä tuo lahjaan se, että amerikkalaiset ovat rientäneet Armenian apuun, mihin tuo oman lisänsä se, että Armenian pohjoinen merenrantanaapuri Georgia on jo vanhastaan ollut halukas liittymään EU:hun. Eivätkä sikäläiset ole ottaneet hirmuisen suopeasti vastaan sinne sodan alussa luikkineita Venäjän kansalaisia. Georgian pääsy EU:hun on kyllä pitkän taipaleen takana…Mutta ehkä se voi liittyä Natoon :-) Maailma on toisaankin käymistilassa.

Turkin puolenvaihdosta kertoo paljon se, että tänään jenkit joutuivat ampumaan alas lennokin, joka oli iskemässsä heidän tukiohtaansa Syyriassa. Turkki tekee koko ajan ankarasti töitä, että se pääsi irti Natosta, ja amerikkalaiset katsovat popcorneja popsien sen sätkyttelyä.

Koska minulla on vanhastaan kartta- ja tietynlaisia diagrammipohjia, rupesin napsuttelemaan uusia värejä niihin siten, että merkitsin Venäjän ja edelleen yksinomaan siihen tukeutuvat punaisella, lännen ja Venäjän välillä horjuvat oranssilla ja jokseenkin yksituumaisesti länsimaisia arvoja kannattavat kirkkaan keltaisella. Kun Kiina nyt on minun silmääni aika selvästi muodostanut oman leirinsä ilman Venäjää, merkitsin sen mustaksi, ja BRICS-maat paitsi Venäjän ja muutenkin Kiinaan tukeutuvat samoin. Ne, jotka ovat vielä vähän kiikun kaakun kuten Turkin laitoin ruskealla. Ne, joiden kanta on ekspilsiittiseti puolueeton meneillään olevaan Ukrainan sotaan nähden, jätin valkoisiksi samoin kun Ukrainan, asianosoisen.

 

Tuota esitystä itsessään en tähän logijuttuun saa, koska se on liian iso.

Kun Puola ja Unkari nyt ovat selvästi ilmaisseet mielipiteensä, vaikka eivät olekaan eronneet EU:sta ja Natosta, laitoin ne karttaani suoralta kädeltä Venäjän punaisella samoin kuin Slovakian ja Serbian.

Napsuttelin samat värit laatikkoleikkiini, jossa laatikoiden pystysuunta kuvaa bruttokansantuotetta per capita ja vaakasuunta asukaslukua eli sitä porukkaa, joka nauttii kyseistä bruttokansantuotetta per capita.

Euroopan niemen, niin sanoaksen, ja pohjoismaat, nämä kirkkaan keltaiset, ovat selkeästi laatikoiltaan korkeita. Punaiset ovat pääosin matalia niin kuin mustatkin.

 

Pistin Israelin alussa mainitusta syystä samon kuin oikeusvaltio-ongelmiensa takia ruskealla, ja se on ruskeitten ainoa pystymuotoinen maa.

Kun putkimies on väittänyt, että hänen porukassaan on suurin osa maailman väestöstä, niin se ei ihan pidä paikkaansa. Tuon lausunnon antamisen aikaan hänen porukkaansa kuuluivat vielä Kiina ja Intia, mutta nyt tilanne ei ole enää sama. Kiina ja Venäjä kilpailevat Afrikkan maista ja mannuista, mutta sen asukkaiden sieluista ei, joten Afrikasta paetaan Venäjää ja Kiinaa valtavina laumoina Eurooppaan. Hämmasyttääkin, miten Kiina ja Venäjä ovat omasta mielestään niin erinomaisia, mutta kaikki syöksyvät heidän edeltään henkensä kumivenemerimatkalla vaarantaen kurjaan Euroopaan.

Kiinan talousluvut ovat huikeita, mutta sen bruttokansantuote per capita ei ole edelleenkään eurooppalaista tasoa. Venäjämielisten punaisten ja "BRICK miinus Venäjä" -mieisten mustien laatikoiden muodoissa ei ole kovin suurta eroa, mutta punaisissa on jonkin verran myös korkeampia boxeja. Mustissa on selvästi keskimäärin enemmän väkeä kuin punaboxissa maissa, eli ne ovat pitkiä ja matalia paitsi Saudi-Arabia, joka on neliö.

Oransseissa, idän ja lännen välillä roikkujissa, on pieniä kansoja, joiden bruttokansantuote per capita on verrattain alhainen, mutta laatikoista modostuu kuitenkin pystymuotoisia, mistä säännöstä on poikeuksena Romania. Se on matala, ts. siellä melko paljon väkeä. Se pitäisi, ollakseen kuin muut samanmutoiset, liittyä vielä vielä selvemmin Venäjän rintamaan.

Afganistanin pistin ruskeaksi, sillä se peluuttaa Kiinaa ja Venäjää vastakkain odottaen parasta tarjousta.

Irakin pistin ehkä vähän yllättäen oranssiksi, sillä se on toivonut, että amerikkalaiset eivät lähtisi vielä maasta täysin, mutta se käy kuitenkin neuvotteluja Venäjän kanssa.

Ukrainan välittömät länsinaapurit Moldovaa lukuunottamatta ovat valinneet Venäjän puolen, ja jos tämä sota joskus loppuu, ne on varmaan jotenkin erotettava EU:sta, jolloin ne jäävät EU:n ulkopuolisina Ukrainan ja muun EU:n väliin. Ne ovat siis vakuuttuneita siitä, että Venäjä voittaa sodan, eivätkä ne halua, että niiden ja Venäjän väliin tulisi EU-Ukraina, mikä on kuitenkin jonkin verran todennäköinen vaihtehto. Ukrainan korruptio-ongelmat ovat valtavat ja niistä on raportoitu runsaasti nyt sodankin aikana jopa länsimaiden Ukrainalle lähettämien aseiden suhteen, mikä on kyllä kauhistuttavaa, mutta toisaalta siellä on ollut yritystäkin. Jätin kuitenkin Moldovan vielä oranssiksi, vaikka se on tunnustanut minun graafini keltaista väriä, sillä sielläkin on ongelmansa kuten rikollisuuteen perustuva talous. Georgiakin on oranssi…

Kazakstanin jätin valkoiseksi. Se on matalana ja pitkulaisena mustien muotoinen, mutta jotenkin en ole varma, heittäytyykö se Kiinan syliin. Bruttoknsatuoteensa ja väestömääränsä suhteen perusteella sen pitäsi niin tulla tekemään. Jos ei, niin se on kyllä mlelkoinen tappio niin Kiinalle kuin Venäjällekin. Kazakstanin alapuolella olevat entiset neuvostotasavallat, nämä erialiset -stanit, ovat pysyneet hämmästyttävän lojaaleina Venäjälle.

 

Iran ja Saudi-Arabia, jotka ovat olleet vähän kilpasilla, ovat hyvin erilaisia, mutta olen pannut molemmat mustiksi. Saudi-Arabian bruttokansantuote per capita on kaksinkertainen verrattuna Iranin vastaavaan, mutta Iranissa on lähemmäs kolme kertaa enemmän asukkaita. Ja koulutustaso on Iranissa aivan toista luokkaa … saudit eivät koulunkäynnistä piittaa, kun rahalla saa, mitä haluaa. (6.10.2023)